Nothing tastes as good as thin feels

Kalorit tänään noin 35 (3 kuppia kahvia + kaksi 0,5l pulloa Pepsi Maxia). Päätä särkee, pyörryttää, maha kurnii. Silti en halua syödä. En uskalla mennä alakertaan. Ei mun tee mieli mitään. Syön sitten myöhemmin pari näkkäriä. Muuten varmaan pyörtyisin huomenna koulussa. Tänäänkin on silmissä sumentunu liian monta kertaa, enkä uskalla ottaa sitä riskiä että pyörryn keskellä suurta ihmisjoukkoa.

Tänään oli terveystiedossa aiheena syömishäiriöt. M potki mun penkkiä samalla kun maikka selitti anoreksiasta ja näytti kuvia anoreksiaa sairastavista. Ei mulla mitään anoreksiaa ole, ei tosiaan. Koulun jälkeen mentiin M:n , JN:n ja O:n kanssa pitsalle. M ja O otti puoliks pitsan, Betty ja JN joi Pepsi Maxia (siitä siis toi toinen pullo, toisen join välkällä mahan täytteeks) . Sieltä lähettiin sitten M:n kanssa niille. Puhuttiin sh:ista ja lopputulos oli sitten se että nyt M tietää kaiken. Kaiken mun oksentamisesta ja syömisten valehtelemisesta. Se tietää myös tästä blogista (M, jos luet tän niin se on ok, oot ihana niin kauan kun pidät turpas kiinni kaikille muille koko asiasta ♥) .

Jos mä tällä menolla jatkan, niin todennäkösesti saavutan sen alipainon ennen kuun loppua. Lähinnä mä kuitenkin tavottelen siihen tiettyyn painoon ennen koulukuvausta (3.9. , ens perjantai) , mutta siihen ei ole enää pitkä matka ja nyt kun paino on pudonnu eilisestä 600g, niin voin jopa päästä ton aiemman tavotteen yli, ja alipaino on entistä lähempänä.

Tänään aamulla vaa'alla vilahti nelosella alkava luku, huomenna toivon sen olevan siinä pysyvästi. Syömiset on menny tänään paremmin kun eilen, joten toivon painonkin putoavan enemmän. Mä nyt en vaan saa sortua iltapalalla, en pääse edes oksentaan sen jälkeen koska nyt lähen suihkuun ja porukat on loppuillan sisällä, perkele. Postailen taas mahdollisesti huomenna. (:

It's so cold in here

Hukuttaudun isoon huppariin, vedän pipon päähän ja tungen villasukat jalkaan. Mulla on aivan helvetin kylmä, ja tuntuu ettei mikään auta. Sormet niin jäässä, et hyväkun pystyn tätä kirjottaan. Oonkohan tulossa kipeeks? Mulla on ollu huono olo jo muutaman päivän, ja nyt on kokoajan ihan helvetin kylmä.

Faijapuol tuli äsken kaupasta ja pyys mua jeesaan niitten tavaroitten purkamisessa. Tuoreita juustosämpylöitä kaupan leipomosta, donitseja, ja kaikkee muuta paskaa. Osti se eilen mulle raejuustoo, ja kyllä tuolla kaikkee muitakin safkoja mulle on ostettu, mutta oon niiiiin varma että sorrun noihin. Voinhan mä ne toki syödä ja sitten oksentaa, mutta ei se mun suunnitelma ole ollu. Mä en halua ylittää niitä kalorirajoja.

Tänään tähän mennessä kaloreita on kertyny ehkä noin 140. En voi olla mitenkään varma että paljon ne köksän ruoat sisäls, mutta niihin kuulu siis salaattia, jauhelihakesäkurpitsa-paistosta, ja mansikkarahkaa. Salaattia ja tota paistosta otin molempia ehkä noin desit, mansikkarahkaa en ottanu ollenkaan. En edes maistanu vaikka M ja JN koitti tyrkyttää. Muuten kalorit on kertyny 2 kupista kahvia ja 0,5l Coca Cola Zerosta, jonka otin ruokavälkällä Mäkkäristä jonne mentiin isommalla porukalla. Kundit söi sitä ruokaa, mutta M, JN ja Betty otti juotavaa.

Mutsi tulee yheksältä himaan ja sillon meillä on todennäkösesti koko perheen ihanaakin ihanampi yhteinen iltapala. Mä en halua, mä en halua. Jos mä en syö mitään ennen sitä niin voin harkita sellasta sämpylää. Tosin se tarkottais taas kakomista suihkun lattialla, niinkun eilenkin yhteisen iltapalan jälkeen, vaikka otinkin vaan ne kaks näkkäriä. Mä en voi mennä nyt alakertaan, muuten syön. Tekis mieli vihreetä teetä, mutta mä en yksinkertasesti uskalla ottaa sitä riskiä.

Pitäis tehä matikan läksyt. Voisin myös lukee lisää tota Ahmattia. Jos vaikka saisin sen tässä tän ja huomisen päivän aikana luettua niin pääsisin alottaan sitä kolmatta ja viimestä lainaamaani kirjaa, sitten vaan uusia lainaamaan samalla kun noi palauttaa. Katsellaan. Nyt ei kuitenkaan liiku mitään järkevää tässä pääkopassa, joten mä lopettelen. Koitan kirjotella huomenna. Tai ylihuomenna. Tai joskus. Pitää ny kattoo mitä tapahtuu ja millon huvittaa postailla.

Psst. Mä olen edelleen jäässä, perkele.

Someday I will be pretty

Päivän kalorisaldo ylöspäinpyöristettynä 210. 3 kuppia kahvia, näkkileipä pelkällä 3% rasvaa sisältävällä kinkkusiivulla, 1 annos neljänviljan-puuroa, purkkaa. Tänään saisin syödä 515kcal, mutta en mä enään 305kcal aio syödä, en todellakaan, korkeintaan muutaman näkkärin verran (35kcal/kpl +kinkkusiivu tms...) ja sillä mennään. Huomenna on köksää aamutunneilla, tän hetken suunnitelmissa on etten syö siellä mitään. Me tehään jauhelihakastiketta, enkä muutenkaan tykkää siitä. Saa ny kyl nähä et mitä huomen tapahtuu, oon samassa pöydässä niitten kanssa ketkä muutenkin aina kommentoi tätä mun touhua. Aiemmin oon sentää syöny köksässä niitä safkoja, mut nyt ajattelin että sekin tapa vois loppua.

Tänään en oo oksentanu kertaakaan. Eilen senkin edestä. Mä alan kehittyä siinä. Enään silmät vuotaa vaan harvoin, ja pystyn oleen melkein jo äänetön. Ja toi kyseinen suoritus menee nykyään paljon nopeemmin, ja pienemmällä vaivalla. Edistystä, mutta on tätä kakomista jo jonkun aikaa kestänytkin. Tosin olihan siinä se tauko......

Mahdollisesti kuolen ens viikon perjantaina. Meillä on KOULUKUVAUS ! Mua pelottaa jo valmiiks. Mulla ei ole mitään vaatteita (eikä rahaa ostaa uusia) , mä olen sekoitettavissa sinivalaaseen kokoni puolesta , ja mun kuvat kusee muutenkin aina. En mä halua että mut muistetaan vikassa peruskoulun koulukuvassa sinä "lihavana tyttönä, joka yritti laihduttaa" . Mä haluan olla se kenestä puhutaan "entisenä lihavana tyttönä, joka laihtui pieneksi" . Mä kidutan itteäni nyt nää seuraavat kaks viikkoa niiin perkeleen pahasti, että oikeesti voin edes näyttää pieneltä siinä helvetin kuvassa, vaikka oikeasti en ole pieni. Myöhemmin mä aion olla oikeasti pieni, mutta mä en kerkeä tekeen sitä kahessa viikossa. Siksipä mä tyydyn siihen että edes näytän pieneltä.

Sain muuten tettipaikan. Suullinen sopimus meillä nyt on, mutta tän viikon aikana mennään täyttään ne laput. Ollaan siis M:n kanssa Pancho Villassa. Joo kyllä, kaks viikkoa ravintolassa, ympärillä vaan ruokaaruokaaruokaa.... Ehkä mä selviän, mun on pakko selvitä.

Nyt meen lukeen Julia Bellin Ahmattia, joka on siis yks niistä kirjoista mitä lainasin sillon kun olin M:n kanssa kirjastossa. Vaa'alla aion ehkä mahdollisesti käydä huomenna, mutta katotaan kuin lihava olo mulla aamulla on. Postailen taas sit kun jaksan/kerkeen/mitälie.

Crybaby

Itkettää. Ahistaa. Ällöttää. Mä olen epäonnistuja. Sillä hetkellä kun teen päätöksiä, ne tuntuu hyviltä. Myöhemmin kadun niitä aivan saatanasti.

Tän viikonlopun paskakierre alko siis siitä, kun eilen (perjantaina, periaatteessa siis toissapäivänä) päätettiin M:n ja S:n kanssa mennä Pancho Villaan syömään. J:kin tuli mukaan. S ja M otti kanahampurilaiset ja J tortilloja. Mä otin katkarapusalaatin, ja sainkin sitten kuunnella vittuilua siitä koko sen illan, nice. Säästyinpähän suurimmalta osalta niistä kaloreista mitä esim ne hampparit sisältää, varsinkin kun niissä tulee niitä ranskiksiakin mukana. Helvetin hyviltä ne kyllä näytti ja tuoksu, mutta oli se salaattikin erittäin hyvää. Sitä ennen olin juonu vaan kahvia 2 kuppia, koska alunperin kuvittelin ottavani hampurilaisen.

Myöhemmin perjantai-iltana porukat lähti baariin. Mulla oli nälkä, joten suuntasin keittiöön. Tein näkkärin ja kaks pullaleivän palasta. Söin ne kaikki, ja menin omaan vessaan oksentaan. Päätin jo siellä Panchossa että pitäisin oksennusbileet kun kämppä tyhjenee. Noi leivät oli siis suunniteltu juttu. Mun ahmimis-himo katoo aina vaan oksentamalla, perkele.Illan aikana kumosin myös 1,5l Pepsi Maxin.

No tänään sitten makoilin lähes koko päivän sängyssä peittojen alla ja katoin telkkaria. Heräsin ekan kerran joskus kymmeneltä kauheeseen kusihätään ja menin vessaan. Katoin vähän aikaa telkkaria kunnes taas nukahdin. Heräilin uudestaan samoihin aikoihin kun porukoista alko kuulua elonmerkkejä. Hain lasillisen Pepsi Maxia ja tulin takas omaan huoneeseen. Rupesin kattomaan leffoja, ja nousin seuraavan kerran kun mutsi huuteli syömään. Ne oli grillannu possua+nautaa, ja sen lisäks oli riisiä ja salaattia. Söin mahan lähes täyteen.

Mulla oli jo monta päivää aivan helvetinmoinen ahmimisvimma, ja kokoajan teki mieli kaikkee hyvää. Pyysin siis porukoita tuomaan kaupasta suklaakaurakeksejä ja donitseja (helpompi deletoida noita kun karkkeja). Söin heti noin puolet semmosesta isosta donitsilaatikosta (...joo, meni siihen ehkä kolme minuuttia....) , jonka jälkeen nappasin vielä 4 keksiä mukaan ja lähin takas ylös jatkaan leffojen kattelua. Porukat lähti tohon pihalle, ja meikäläinen lähti kakomaan donitseja ulos. Sitten vaan lisää keksejä ja Pepsi Maxia nassuun.

Myöhemmin otin sitten koko keksipaketin mukaan omaan huoneeseen, mullehan se oli tarkotettukkin. Donitsit jätin kuitenkin alakertaan. En mä tota koko keksipakettia vielä oo syönyt, mutta suurimman osan. Toi ei siis oo mikään sellanen iso, vaan pelkkä sellanen yks pötkö joka on noin 15cm pitkä. Äsken menin suihkuun oksentaan vähän lisää, koska porukat tuli yläkertaan nukkumaan. Siinä sen vasta huomas että kuinka paljon niitä donitseja ja keksejä tänään tuli mussutettua. Sain mä myös niitä aamupäivän safkoja ulos, joten mission accomplished, ainakin melkein...

En ees muista millon viimeks oon vaa'alla käyny, mutta nyt ei kyllä oo nää viime päivät menny niin putkeen että uskaltaisin. Kattellaan jos tässä joskus taas kehtais kattoo ne numerot.... Nyt lähen nukkumaan, unia ☺ !

Pikapostailua

Kuva kertoo kaiken. Tänään juteltiin koulussa muutaman kaverin kanssa (lähes kaikki meijän luokalta on siis huomannu mun laihtumisen, ja on tienny jo pitkään että laihdutan) :

"Betty sä ihannoit laihuutta ihan turhaa, ei kundit tykkää mistään luuviuluista."

"Hyi, en mä haluu sun niskoja hieroo ku kaikki luut tuntuu !"

"Sä oot Betty laihtunu ihan saatanasti ! Kui paljo kiloina?"

"Bettystä on tullu tollane anorektinen..."

"Mä syön normiruokaa ja karkkia samoina päivinä, sä mietit että jos joudut syömään normiruokaa niin et voi syödä tuplaa vaan säästät sen jollekkin muulle päivälle."

"En mä tajua miten sä elät pussikeitolla."

Tänään ahmin. Liikaa kaikkee hyvää + porukat pakotti syömään normiruokaa. Tänään oksensin. Kolme kertaa.Tänään oli huono päivä... Tänäänkään en keksiny tettipaikkaa, mutta sain opon työn valmiiks. Tänään mä tein läksyt ja olin suht aktiivinen koulussa. Tänään mun maha pömpötti ja pursus ulos housuista niin että koko koulu näki sen, hyi. Tänään mun reidet ei hinkannu yhteen kun kävelin. Tänään mua itketti koulussa. Tänään mua oksetti koulussa. Tänään mä ostin M:älle suklaalevyn, koska se etti mulle sh-kirjan kirjastosta kun en ite kehannu kysyy siltä kirjastotädiltä. M siis suostu siihen sillä että ostin sille suklaata, lupasin sitten kokonaisen levyn. M on ihana.

Nyt mä lähen nukkumaan, koitan kirjottaa huomenna. Voisin myös käydä aamulla vaa'alla jos uskallan. Painoo on liikaa, sen mä tiedän.

Yeah I'm smiling, but inside I'm dying.

Taas mä pyydän anteeksi. Mä en vaan jotenkin oo jaksanu postailla. Monta kertaa oon ollu alottamassa uutta tekstiä, mutta sillon kaikki ajatukset on kadonnu mun päästä. Mä oon vaan niin väsynyt. Väsynyt ja vittumainen. Monta päivää riidelty mutsin kanssa, ilman mitään syytä.

"Sä et elä pelkällä pussikeitolla."

"Kyllä moni muukin elää, en mä siihen päivässä kuole."

"Totta, mutta moni muu ei pyörry tosta noin vaan yht'äkkiä."

"Koita nyt tajuta että mua heikotti ne jutut mistä puhuitte !"

"Älä yritäkkään pistää sitä sen syyks, SUN PITÄÄ SYÖDÄ !!"

"Koitappa muistaa mistä tää alko... "

"Älä jumalauta mua yritä syyllistää !"

"En, mutta kovin monen mutsi ei käske pudottaan kuutta kiloo että saa lävistyksen..."

Joo, näin meillä. Toi tais olla toissa-aamunen keskustelu, jonka jälkeen Betty lähti oven pamahduksen saattelemana polkemaan kyyneleet silmissä kouluun. Vittusaatana, miks toi ei vaan voi antaa mun olla rauhassa? Mä aion laihtua, ei toi voi mua estää. Mä en anna kenenkään estää mua. 

Nyt mun päätä särkee. Tää päivä on menny lähinnä kahvilla. Tosin aamulla sorruin sellaseen ällömakeeseen pirkan pieneen suklaaneliöön (80kcal/kpl, hyihyihyi !!!) . Muuten oon pureskellu purkkaa ja juonu sen 3 kuppia kahvia. Kello on vähän yli kaheksan. Ei enään montaa tuntia aikaa sortua. Pysyttelen omassa huoneessa niin pitkään kun mahollista. Lopulta porukat huutaa mut iltapalalle. Otan näkkäriä, ja siihen se toivottavasti jää. Hyvä päivä siis, ainakin toistaseks.

Pitäis tehä koulujuttuja. Mä vaan oon yksinkertasesti liian uupunut. Yeah, right, muija ollu viikon koulussa, nyt jo muka ihan poikki, on se rankkaa..... Mun pitäis myös miettiä minne meen TET-harjotteluun kaheks viikoks. Perjantaina pitäis olla hakemus valmiina. Ehkä mä suosiolla siirrän sen huomiseen.

Back to School

Anteeks tää tauko. Mä en vaan yksinkertasesti ole ehtinyt kirjottaa, ja aina kun ois ollu aikaa niin ei vaan ole huvittanut. Nyt mä kuitenkin tekemisenpuutteessa ajattelin tulla postaileen. Onhan tässä jo vaikka mitä tapahtunutkin.

Kouluhan siis alko. Helkkari. On se ihan jees ollu nähä kavereita ja näi, mutta ne kymmenen yli viiden aamuherätykset ei ole mitään mukavia. Ja siis kyllä, kun meen kaheksaan niin herätyskello soi 5:08, ja käytän sen koko ajan, joskus tulee jopa kiire. :D Mua ei oo ahistanu siellä enään läheskään niin paljoa kun esim viimevuonna. Mennään nykyään S:n ja M:n kanssa aulaan istuun muitten kanssa, kun aiemmin oltiin lähinnä mun ahistuksen takia joko terkkarin vessassa tai käytävillä. Edistystä siis ! (:

E on historiaa. Ei, en oo mitenkään pahoillani siitä. Parempi näin. Sovittiin ihan yhessä että parempi olla vaan kavereita, ja kummallekkin se sopi vallan mainiosti. Molemmilla meillä saattaa myös olla eräät toiset kiinnostuksen kohteet, joten kaikkien kannalta parempi näin. Se meijän juttu alko muutenkin oleen jo melko väkinäistä, joten helpotushan se tais molemmille olla kun päätettiin että mitään juttua ei enään ole. Mitä sitä turhaan aikaansa tuhlaamaan huonossa suhteessa, jos molemmille on täysin selvä ettei siitä mitään tule ? Mahtava tyyppihän E on edelleen, ja kyllä mä niitä pusuja kaipaan, en mä sitä kiellä, mutta parempi näin. (:

Vaa'alla en oo nyt taas käyny, mutta veikkaan että painoo on tullu lisää ainakin vähäsen. En mä mitään kauheita määriä oo syöny tai mitään, mutta jotenkin vaan sellanen olo. Tänään on menny ruokana semmonen melko pieni lautasellinen katkarapusalaattia (kurkku, salaatti, katkarapu) , jota väsäsin itelleni porukoitten tehdessä pitsaa. Mutsi osti mehukeittoo jota sitten aion litkiä tässä viikonlopun aikana, sillä mulla paino putos aiemminkin.

Oltiin tänään S:n kanssa keskustassa. Mentiin kahvilaan. S otti jonkun patongin ja limun, mä tyydyin pelkkään kahviin. S kysy sitten siinä pöydässä että "ootsä syöny tänää mitää?" ja mä hiljenin ja kattelin vaivautuneena ympärilleni. Mä siis en ollut vielä sillon syönyt, ja S ei ollu tyytyväinen, se jopa kehotti että menisin hakeen jonkun pienen leivän tms. En mennyt. Käytiin Filmtownissa hakemassa karkkia. S otti järkyttävän kokoisen pussin, kun taas Bettyllä piti itsekuri eikä kassalla tarvinnut vierailla. Otin mä kyllä S:n pussista muutaman karkin bussipysäkillä, mutta niitäkin tuli alle 10. Ja koska muuta en noitten, purkan, ja sen salaatin lisäks syöny, niin koen tän päivän melko onnistuneeks. Kahvia oon juonu nyt 3 kuppia, ja muuten sitten vettä + yks lasi mehua.

Tosiaan joo, mä en tiedä että onko joku kommentoinu koulussa mun ulkomuotoa (hyhhyh) , mutta S ainakin kerto että yks meijän luokalla oleva oli sanonu sille tänään enkun tunnilla että "Betty on laihtunu ihan helvetisti, mä oon vaan lihonu loman aikana ja toi vaan laihtuu...." . ANTEEKSI MITÄ, enkä ole.. Sit eräs kundi, joka oli keväälläkin kommentoinu mun laihtumista, on alkanu nyt kohteleen mua ihan eri tavalla kun aiemmin, paljon kunnioittavammin ehkäpä... Mä en todellakaan tiedä että minkä takia, mutta se ei enään oo samanlainen kun ennen.

Mitähän tässä sitten vielä kirjottais... Oltiin tänään M:n kanssa tsekkaamassa se Step Up 3D. Oli aivan helvetin hyvä ! Suosittelen kyllä kattomista, jos tykkää yhtään sen tyyppisistä leffoista. (: Sinnekkään ei ostettu mitään syötävää, teki mieli, mutta se hirvittävä ihmismäärä esti mua kävelemästä karkkihyllyille ja täyttämään irtokarkkipussin. Hyvä niin, myöhemmin olis kuitenkin kaduttanu. Nytkin mun tekee mieli vaan syödä, tai siis kun mulla on nälkä. Suunnittelin että menisin nukkumaan niin nälkäkin lähtis, enkä nyt enää tänään sortuis mihinkään. Huomenna pitäis muutenkin nähä M keskustassa. Postailen sitten taas joskus kun ehtii, koitan että viikonlopun aikana kuitenkin. (:

Mad world

Mä tein sen taas. Deletoin kaiken läskipaskan mitä mä suuhuni tungin. Tai en kyllä varmasti kaikkea, mutta suurimman osan. Enempää en pystyny.

Olin siis tänään taas erittäin sosiaalinen. Tää alkaa olla jo pelottavaa. Aamupäivästä lähettiin M:n kanssa keskustaan. Käytiin kahvilla. M otti paninin ja kahvin, Betty pelkän kahvin. Mun piti ostaa housut ja jotain koulujuttuja + se uus "laihdutusvihko" . Housujen kanssa en jaksanu alkaa säätään mitään, koska kaikki mitä kokeilin oli liian isoja. Ne koot oli niin outoja etten tajunnu niistä vittuakaan. Jätin siis housut ostamatta, vaikka ne on tällähetkellä ainoo vaatekappale mitä mä oikeesti tarviin. Ne uusimmat 34-koon farkutkin valuu, niin saati sitten ne kaikki farkkulegginssit mitä ostin pari kuukautta sit. Sen uuden vihon kuitenkin ostin. Ja uudet stabilot, koska mulla täytyy olla joka aineen vihossa eri värisellä tussilla kirjotetut tekstit. Joo kyllä, olen hullu ja tiedän sen.

Myöhemmin sit kun olin kotiutunu kaupungista ja mutustanu hyvällä mielellä porukoitten ostaman lohisalaatin hesestä, laitoin ML:älle viestii että missä se on. Sovittiin sit että se tuli hakeen mut ja lähettiin pyöriin ympäri kaupunkia. Mentiin käymään ML:n kundikaverilla, ja oli helvetin mukava kattoo niitten kuhertelua kun itelläni ei ollu mitään tietoo siitä, missä E aikaansa viettää ja kenen kanssa. Kyllä, olen edelleen vainoharhainen, joka johtaa pienimuotoiseen mustasukkaisuuteen ja epätoivoon koko henkilön suhteen.

Sieltä kun me sit ML:n kanssa lähettiin jatkaan matkaa, ML ehdotti että mentäis meille ja käytäis joko hakeen pitsaa tms jostain pitseriasta, tai haettais kaupasta herkkuja. Pitseriasta mä onnistuin kieltäytymään sillä verukkeella ettei mulla ollut nälkä, mutta kauppaan tää tyttönen halus välttämättä, vaikka eka yritin keksiä jotain muuta. No, ostettiin sitten fazerin sinistä ja sipsipussi + dippi. Suklaata meni yhteensä joku 2,5 riviä ja sipsejäkin (ja sitä dippiä) jäi reilusti jäljelle, joten en kuitenkaan mitään hirvittäviä määriä mässäillyt. Jokatapauksessa ML:n lähdettyä Betty meni halaileen vessanpönttöö piiiitkästä aikaa. Kyseisen comebackin jälkeen Betty teki punnerruksia, sekä vatsa- ja selkälihaksia.

Sitten kello näyttikin puolta yhtä, Betty vaihto vaatteet ja lähti lenkille tonne syys-yöhön. Mä en edes muista millon viimeks olisin vapaa-ajalla menny yksin juoksemaan, mutta nyt mä en tajua että miks mä koskaan edes lopetin juoksemisen ? Joo ei se kunto nyt mistään parhaimmasta päästä ollu ja lenkki ei ollu mikään hirmu pitkä, mutta oli sekin parempi kun se että olisin istunu perse homeessa tällä tuolilla ja angstannu sitä kuinka lihava mä olen. En mä nyt vanno että tästä mikään tapa tulis, mutta tosta sipsien ja suklaan mutustamisestakaan ei todellakaan ole tulossa tapaa. Ilman sitä syömistä mä tuskin olisin edes lähteny tonne juoksemaan. Saati sitten jos porukat olis ollu himassa, nehän lähti siis dokaan sillon kun tultiin ML:n kanssa tänne.....

Kello näyttäis olevan kohta kolme. Huomenna pitäis mennä M:älle yöks. Tai no pitäis ja pitäis, kyllä mä sinne ihan mielelläni meen. Eipähän porukat oo kyttäämässä että mitä kaikkee mä syön, vai syönkö mitään. Siitä vaan paska homma että M _tykkää syödä_ , mikä siis tarkottaa sitä että kokoajan on jotain syötävää lähettyvillä. Ehkä mä selviän, eihän mun ole mikään pakko syödä samoja määriä kun M , en mä edes kykenis siihen. S:änkin luona pitäis kävästä ennen M:älle lähtöö, mutta pitää nyt kattoo että monelta mä edes pääsen ylös sängystä.

Mun päätä särkee ja mua väsyttää, mutta silti tiedän etten saa unta. Vaikka todellakin pitäis mennä viimestään nyt nukkumaan. Kuitenkin tota unirytmii pitäis alkaa pikkuhiljaa korjaileen koulun takia. Nykyään mä nukahdan pari tuntia ennen kun herätyskello soi, ja herään suunnilleen niihin aikoihin kun lyhyimpinä päivinä pääsisin kotiin. Voi helvetti, mahdollisesti kuolen väsymykseen ekalla viikolla, en mitenkään saa unirytmii takas normaaliks. Tosin sillon voin ottaa vallan mainiosti parin tunnin päikkäreitä, niin ei tarvii sinäkään aikana miettiä syömisiä, mahtavaa.

Mä en edes muista millon viimeks olisin kirjottanu näin pitkän postauksen, hui. Pahoitteluni jos ette jaksa lukee, mutta itteni takia mä tätä kirjotan. Tää on todennäkösesti myös täynnä pelkkää hevonpaskaa joka ketään ei kiinnosta, mutta ei voi mitään. :D  Kuitenkin, ehkä Betty siirtyy nyt tonne huoneen toiselle puolelle ja koittaa vaikka mahdollisesti nukahtaa ! Kattellaan jos huomenna vielä jotain postailen ennen lähtöö, mutta mitään en lupaa. Unia ♥ ! (:

Ajelua

E oli täällä eilen ja lähti siinä joskus puolenyön aikaan, joten en sillon enään jaksanu tulla postaileen. Mun on niin hyvä olla sen seurassa. Mä pystyn unohtaa lähes kaiken syömiseen, kaloreihin ja vaakaan liittyvän. Se tuntuu hyvältä. Silti mä haluan olla pienempi, ihan E:nkin takia. En halua miettiä näitä läskejä sillon kun sen käsi vaeltelee mun kylkiä pitkin, tai kun se pitää mua sylissä niin, että sen kädet on mun keskikropan ympärillä.

Tänään ollaan porukoitten kaa ajeltu paikasta toiseen. Käytiin yhillä niitten kavereilla, etittiin navigaattoria jota tästä kaupungista ei enää löytyny, kierrettiin kirpparilla, käytiin pikkuserkun perheen luona ja sitten takas kotiin. Siinä menikin sitten lähes koko päivä. Kaikki noi jutut oli siis joko kokonaan eri kaupungeissa, tai eri kaupunginosissa. Ajeltiin siis ympäri Etelä-Suomee. Kiva päivä sinänsä. (:

En mä nyt mitään kummempia jaksa tähän enään kirjotella. Mutsikin huuteli just syömään, hohhoijjaa... Kai sitä pitäis mennä taas vähän kerään läskiä luiden ympärille, hyi saatana.

Pää täynnä numeroita, numerot unelmia

Kävin vaa'alla. 2,6kg matkaa siihen, että bmi on alipainon puolella. Mä pystyn siihen. Mä oon pystynyt pudottaan jo 10,5kg siitä mitä mä olin painavimmillani. Ei toi 2,6 pitäis olla edes vaikeeta. Se ei saa olla vaikeeta. Ja vaikka oliskin, mä aion tehdä sen. Siitä vielä 4kg niin uskon olevani erittäin tyytyväinen. Ensin mä kyllä tavoittelen tota -2,6kg. Mä aion olla siinä tavoitteessa viimestään tän kuun lopussa. Sitten on hyvä lähtee alaspäin.

Mä en halua terveydenhoitajalle. En halua saada koulussa sitä lappua, missä lukee aika ja päivämäärä. Mä en halua että se vanhoillinen terkkaritäti alkaa saarnata siitä, kuinka mun paino on laskenut "niin paljon" siitä, kun viimeks olin siellä. Sillon olin just ja just normaalipainoinen, mutta ylipaino oli ihan iholla. Nyt ylipaino on vaihtunut alipainoks. Ellei se sitten ole sitä jo sillon kun pääsen terveystarkastukseen. Se jää nähtäväksi, mutta lopettaa mä en aio. En ennen kun olen tyytyväinen siihen miltä näytän. Vielä mä en sitä ole, mutta nyt mä jopa kehtaan astua ulos tästä ovesta. Viime syksynä mä en siihen pystynyt.

Näin asiasta toiseen, mulla on vaatekriisi. Nään E:n tänään, eikä mulla ole mitään päällepantavaa. En halua näyttää sotanorsulta, ei, en sen seurassa. Mä mietin että voisin laittaa sen uuden topin, minkä ostin Hesasta, mutta en sitten tiedä. Suihkuunkin pitäis mennä. Ja laittaa naama ja hiukset kuntoon. Joo, mä taidan tästä mennä ettei tuu kiire. Kirjottelen mahdollisesti vielä illemmalla, jos ehdin/jaksan.

So sick

Oltiin siis eilen S:n ja M:n kanssa Helsingissä. Oli kivaa. Ostin topin, hupparin/takin/mikälieonkaan, kengät ja kielikoruun uusia palloja. Housuja ei löytynyt, mutta periaatteessa ihan hyvä niin, koska aion parin kuukauden päästä olla reilusti pienempi. Lintsilläkin oli kivaa. Mentiin syömään Lintsi-Burgeriin. Sen jälkeen ei ollukkaan enään niin hyvä olo, ja teki mieli oksentaa. Muuta en sitten loppupäivänä siellä sit syönykkään. M otti jäätelön, minä en.

Oon muuten kipee. Todennäkösesti E tartutti mulle nuhan. Nyt on kurkku ihan järkyttävän kipee, ja tuntuu että pää räjähtää jos vähänki liikkuu. Nenäkin ihan tukossa, ja oon täällä villasukat jalassa. Toivottavasti tää nyt tästä helpottaa ees vähäsen ja kuume ei nouse. Sovittiin meinaan E:n kanssa et nähtäis huomenna. Se sano tulevansa hakeen mut täältä. En kyllä tiedä että minne oltais menossa, mutta kai sekin selviää. Jos mä siis pääsen lähteen täältä minnekkään, nyt on meinaan helvetin huono olo.

Mietin tossa bloggeriin kirjautuessani että voisin tänään mahdollisesti tehä uudet mittaukset. Tai sitten huomenna, koska tänään en enään viitti käydä vaa'alla kun join teetä. Mielummin meen kokonaan tyhjällä vattalla, niin tulee selvempiä lukuja.

Tasan viikon päästä tähän aikaan mä istun koulussa. Pirteenä moikkailen kaikkia niitä, joita en lomalla oo nähnyt. Mä en halua sinne, mä en halua nähä niitä kaikkia. Mä en halua ahtautuu mihinkään vaatteisiin peläteten että mun läskit pursuaa ulos niistä. Mä en halua että kaikki näkee taas kuinka lihava mä olen. En halua, en halua...

Your arms around me tight, everything felt so right

Näin eilen E:n. Tai itseasiassa tänäänkin, jos vuorokauden vaihtumiset otetaan mukaan. Nähtiin eka siis keskustan reunalla, järven rannassa. Siellä sit juteltiin niitä näitä, kunnes lähettiin pyöriin ympäri kaupunkia. Tai lähinnä me vaan siirryttiin paikasta toiseen, ja pysähdyttiin aina kun tuli kiva mesta istua. Aika kulu ja ilma kylmeni. Siinä puolenyön aikaan lähettiin meille, ja E lähti kotiinsa joskus vähän yli kolme.

Sen sylissä oli niin hyvä olla. En ois halunnu koskaan lähtee siitä pois. Juteltiin kaikesta maan ja taivaan välillä, jopa niistä syvällisemmistäkin asioista joista ei ihan jokaisen vastaantulevan kanssa jutella. Sain vastauksen kaikkiin niihin kysymyksiin mitä mä päässäni oon pyöritelly, ja hyvä niin. Nyt ei tarvii enään sitäkään stressaa että oonko vaan se "kakkosvaihtoehto", kun se parempi versio on jo varattu. Kuulemma asia ei ole niinkun aluks pelkäsin, vaan oon kokoajan ollut päälimmäisenä sen mielessä. Nice.

 Sovittiin että nähään tällä tulevalla viikolla, kunhan vaan löytyy päivä millon molemmille sopii. Mä lähen siis huomenna M:n ja S:n kanssa sinne Helsinkiin. E:n broidi tulee niille kans huomenna, eikä E vielä tiedä millon se lähtee. Se kyllä sano että voi jättää sen hetkeks yksinään, että pääsee näkeen mua, ihana mies minul ♥.

Olin tänään myös yhen kaverin (sanotaan vaikka ML) kanssa. Katottiin frendejen tuotantokausia ja juteltiin. Loppuillasta mentiin ajeleen ympäri tätä kaupunkia ja nyt mä haisen ihan bensalle, mikäs tässä.... <:

No mutta joo, nyt suihkuun ja kattoon huomiset vaatteet ! Toivottavasti huomenna ei sada. Jos sataa niin voin vannoa että sit vituttaa ankarasti.....