perjantai 26. helmikuuta 2010

Kipeä(kö?)

Huomenta ! (-----: En sit mennytkään tänään sinne kouluun, kun aamulla oksetti niin paljon et pelkäsin oksentavani sit siellä. Nyt oon sit vaan löhöilly sohvalla ja kattonu telkkaa. Leivänkin söin, ja jotain jogurttia sen kans. Lisäks oon hörppiny kohta kaks isoo kuppii teetä, ja sorruin syömään kaks keksiä ja tekis ihan törkeesti mieli tehä toi melkein valmis suklaakakku mikä tuolla kaapissa on, läskiläskiläski... en saa sortuu siihen, mun on pakko hillitä itteni tai tuun olee ikuisesti tällänen plussapallo !

No mutta niin siis, tänään alkaa loma. Pelottaa et tääkin lomaviikko menee vaan syödessä. Arki on paljon turvallisempaa syömisten kannalta, kun puolet päivästä menee kouluun ja siellä en voi syödä. Mut kun oon kotona, ruokaa on aina lähellä. Ja porukat ihmettelee jos en syö (mäkin tykkään siitä, kun koko perhe istuu ruokapöydän ääressä ja syö jotain läskimättöö) , mut en vaan halua lihoa tätä enempää. Nyt kuitenkin oon yksin kotona, ja kokoajan tekis mieli mennä hakeen jotain tuolta kaapeista. En uskalla mennä ees keittiöön kun sit kuitenkin otan jotain syötävää.

Olis ollu kiva tehä tänään jotain, mut en minnekään voi mennä, eikä kukaan uskalla tänne tulla kun kaverit sano koulussa että en tullu siks ku mua oksettaa. Ois ollu kiva mennä vaikka S:lle tai et S ois tullu tänne, kun viikonloput menee yleensä siihen et oon yksin himassa ja syön, mut eipä taida sekään nyt onnistuu... Jos huomenna vaik sit näkis kavereitaki, toivon nii. (--:

torstai 25. helmikuuta 2010

A new day has come



Tänään oli harvinaisen loistava päivä. Olin iloisempi ku pitkään aikaan, ja tää tunne oli pitkästä aikaa ihan mahtava ! Koulussa ei ollu mitään ongelmia, eikä pahemmin ahdistanutkaan nähä niitä ihmisiä (tosin ruokalassa edelleen ne samat ongelmat). Tänään mä jopa oikeesti nauroin, teeskentelemättä sitä.

Tänään myös pitkästä aikaa tein jotain koulunjälkeen. Mentiin siis kaverin kanssa, sanotaan nyt vaikka S:n, koulun jälkeen keskustaan. Käytiin sit pari vaateliikettä läpi, ite en ostanu mitään, mut S löysi housut ja paidan. (: Käytiin me myös kahvilla ja onnistuin hillitsee itteni niitten leivonnaisten suhteen ja tyydyin siis pelkkään kahviin. S otti jonkun lihapiirakan kopion, tosin siinä oli lihan tilalla fetaa.

Ostin mäkin tosin yhestä kampaamoliikkeestä suoristusnestettä, ettei nää hiukset menis iha huonoon kuntoon ku kuitenkin päivittäin nää suoristan, ja se aiempi suihke loppu pari päivää sit. Vaikkei me mitään kummempaa tehtykään, niin oli kiva pitkästä aikaa hengaa yhes koulunkin ulkopuolel. (---:

Syömisetkin menny paremmin kun odotin, itse asiassa ne on menny paremmin kun vähään aikaan, senkin takia aivan loistofiilis. Alkaa taas tuntuu siltä, että tällä kertaa mä voin jopa oikeesti onnistua, mun on pakko. Oon siis syönyt suunnilleen 280 kcal, eikä oo edes nälkä. Nyt vaan toivotaan että seuraavat päivät menee yhtä hyvin. Painoa tosin en oo päässy kattoon koko päivänä, enkä varmaan huomen aamunakaan, koska mun vaa'asta loppu patterit... Pitäis huomenna saada aikaseks kaupassa käynti et vois hakee pattereita. Alkaa jo ahdistaa kun ei tiä yhtään paljonko painaa, tiedän vaan että se luku on _aivan liian suuri_ !

No mutta, eikai tässä enää muuta. Tää tyttö jatkaa teen hörppimistä ja telkan kattomista. Kohta vois mennä nukkuun, huomenna vika päivä koulua ennen hyvin ansaittua lomaa. (:


Pssst. Huomasin vasta että mulla on jo ensimmäiset lukijat, tervetuloa ! :--)<3

keskiviikko 24. helmikuuta 2010

Stand up when it's all crashing down, stand through the pain


Taas yks huono päivä lisää, vois tulla jo niitä parempia. Syömiset menny niin pilalle kun vaan mahollista, oon siis tunkenu suuhuni kaikkee mitä oon käsiini saanu (tosin koulussa olin syömättä). Vaa'alle tuskin huomenna uskallan nousta. No mut loppu päivän koitan pärjätä teellä. Oon muute aivan rakastunu vihreeseen teehen :---)<3
Huomenna koitan pysyy alle 800kcal, nii vähän ees tasottais tätä tän päivän syöpöttelyä. Nytkin syön suklaata, läski ämmä.

Niin joo, mä muuten kerroin tänään porukoille siitä terkkarista. Ihan hyvin ne sen otti ja sano tukevansa kaikessa mitä ny tulevaisuudessa ilmenee. Odotin jotai kohtausta kun kerroin, mut mutsi tulikin halaa ja sano et kaikki järjestyy, nice.

Btw, mä en halua huomenna kouluun, en kestä olla siellä. Tänäänkin olin iha hajalla enkä pystyny keskittyy mihinkään. Kusin sen hissan kokeen täydellisesti, oon tyytyväinen jos saan edes kutosen. Huomenna ois matikan koe, enkä usko osaavani siinäkään mitään. Ei vaan jaksa enää kiinnostaa, vaikka just nyt ois aika alkaa parantaa.

maanantai 22. helmikuuta 2010

Itkua itkua..


Ääää mä en kestä, jotenki taas mieliala nii maassa ku vaa mahollist. Meinaan purskahtaa itkuun pienimmistäkin asioista, tuntuu taas että en onnistu missään. Kauheen turhauttava olo, kun ei oo taas tänäänkään mitään saanu aikaseks. Keskiviikkona ois hissan koe, enkä tajua koealueesta mitään, silti en oo vaivautunu avaan koko kirjaa. Mutsiki valittaa kokoaja kaikesta turhasta ja saa fiiliksen laskee entisestään, ihan ku mä sille mitään siitä terkkarilla käymisestä uskaltaisin kertoo.

Mä en halua huomenna kouluun, enhalua, enhalua, enhalua ! Ahdistaa jo valmiiks ajatus niistä kaikista siellä olevista ihmisistä.

Joka tapauksessa oon pitäny lupaukseni olla syömättä mitään enään tänään, ja nyt jopa uskon että loppuillasta sen lupauksen pitäminen ei tuu tuottaan ongelmia. Suihkuun pitäs mennä ja läksyjä tehä, ei vaan yksinkertasesti huvita mikään. Stressaan huomista vaa'alle menoo, kauheet paineet siitä onko painoo tullu lisää. Vaikken tänään paljoa oo syöny, olo on silti ku possulla.

Miten helvetissä mä onnistun laihtumaan tarpeeks kesään mennessä? Haluun olla sillon laiha ja kaunis, nyt oon kaukana siitä. Haluun ottaa kesän rennosti ja olla miettimättä, että pitääkö kuumimpanakin päivänä kiskoo huppari päälle. Sen tiedän et ripari tulee olemaan suuri ongelma niitten kaikkien laihojen tyttöjen seurassa jos pysyn tän kokoisena. Läskiläskiläskiläski...

Nojoo, mä meen sinne suihkuun ja koitan saada aikaseks ton hissan lukemisen, jos vaikka ees vihkoo vähä selailis nii en olis huomen nii kujal ku alkaa suuuuri lukuprojekti.

" I'm sick inside without a sense of feelin. "


Huhhuh mikä päivä.. Koulussa ei mikään kiinnostanu ja mitään en jaksanu tehä. Lisäks piti käydä terkkarilla jatkuvien päänsärkyjen takia. Siinä se sitten koitti keksiä syytä siihen, minkä takia mun pää meinaa räjähtää kivusta noin joka toinen päivä. Jostain se sai päähänsä kysyä, että onko mulla huolia. Ja mähän kerroin, yksinkertasesti sanottuna kerroin kaiken, en vaa pystyny enää tukkimaan suutani sen jälkeen kun alotin kertomaan ongelmistani (ei niinkään syömisen suhteen, vaan ihan muista jutuista).

Siinä sit ku olin tarpeeks kauan avautunu ja täyttäny jotain kyselyjä nii se sano että suosittelisi mulle käyntiä _nuorten psykiatrisella osastolla_ ihan vaan sen takia että mun "masennustestin tuloksissa oli asioita joista kannattaa puhua".. yeah, right ! Kaikenlisäks se olettaa mun kertovan tästä porukoille enkä todellakaan kykene siihen, ei ne tätä ymmärtäis.


No mutta, ilosempiin aiheisiin.. Tähän asti oon pystyny hillitseen itteni ruoan suhteen melko hyvin. Kurkusta alas oon siis tunkenu pari lasia vettä ja pienen lautasellisen riisiä ja jauhelihaa, koulussa enkä aamulla siis syöny kuten ajattelinki (propsit siitä), enkä ajatellu syödä tänään enään mitään, pari kuppia teetä kyllä voisin hörpätä. (---:

sunnuntai 21. helmikuuta 2010

Faaail

Kuvittelin jo että olisin selvinny vähällä syömisellä tän päivän, mutta ei mennykkään ihan kun suunnittelin..

Menin tossa äsken suihkuun ja siinä keittiön kohalla äitee ilmottaa että iltapalaks ois luvassa croissantteja. Mähän sitten söin, kaikenlisäks tungin sinne väliin juustoo ja kaikkee muuta shittii, nyt kaduttaa. Läski ämmä..

Lohduttaa ees vähän se, et huomen pääsee kouluu ja siellä en koskaan kykene syömään kun on liikaa ihmisiä ympärillä, jo ruokalaan kävely alkaa ahdistaa.. Ehkä huomenna mä sitten pystyn _oikeesti_ hallitseen tän syömisen, yritän ainaki.

Finally..

Nyt vihdoin sain alotettua tän blogin kirjottamisen. Ollut jo pitkään suunnitelmissa, koskaan en oo saanu aikaseks. Kuitenkin tänään päätin ottaa itteeni niskasta kiinni ja aloin rekisteröitymään. Ulkoasun muokkaus on vielä toistaseks kesken, kun on vähän ongelmia tässä käyttämisessä. <:

Hmm, mitäs tähän sitten keksis? Olen siis _melkein_ 15-vuotias ja asun suht pienellä paikkakunnalla, joten sen takia yritän pitää tän mahdollisimman salassa tutuiltani (toivon jopa että onnistuisin). Tuntuu vaan et on pakko päästä purkaan ajatuksia jonnekkin, ja tää tuntu parhaimmalta idealta, jotenkin vaikea puhua näistä asioista mistä luultavasti tulen tänne kirjoittamaan.

Aloitin laihdutuksen reilu vuosi sitten kun terveystarkastukssa selvisi että olen ylipainoinen. Silloin vasta tajusin kuinka paljon sitä olikaan tultu syöpöteltyä. Nyt olen kuitenkin päässyt takaisin normaalipainoiseksi, mutta koen olevani kauhea porsas. Yritykseni on pudottaa painoa reilusti ja kesään asti olisi aikaa (tiedän, tiukalle käy...) kun olisi riparille meno edessä, ja siellä on ohjelmassa uintia yms mihin en todellakaan tämän kokoisena kykene.

Äää, ajatuskatkos.. Mulla oli vielä jotain, mutta unohin mitä se oli, fiksu mikä fiksu.. :---D


Nojoo, eipä tässä nyt sit kai muuta. Kirjottelen mahdollisesti vielä myöhemmin jos tulee jotan kirjottamisen arvosta, huomenissa luultavasti viimestään. (: