Ääää mä en kestä, jotenki taas mieliala nii maassa ku vaa mahollist. Meinaan purskahtaa itkuun pienimmistäkin asioista, tuntuu taas että en onnistu missään. Kauheen turhauttava olo, kun ei oo taas tänäänkään mitään saanu aikaseks. Keskiviikkona ois hissan koe, enkä tajua koealueesta mitään, silti en oo vaivautunu avaan koko kirjaa. Mutsiki valittaa kokoaja kaikesta turhasta ja saa fiiliksen laskee entisestään, ihan ku mä sille mitään siitä terkkarilla käymisestä uskaltaisin kertoo.
Mä en halua huomenna kouluun, enhalua, enhalua, enhalua ! Ahdistaa jo valmiiks ajatus niistä kaikista siellä olevista ihmisistä.
Joka tapauksessa oon pitäny lupaukseni olla syömättä mitään enään tänään, ja nyt jopa uskon että loppuillasta sen lupauksen pitäminen ei tuu tuottaan ongelmia. Suihkuun pitäs mennä ja läksyjä tehä, ei vaan yksinkertasesti huvita mikään. Stressaan huomista vaa'alle menoo, kauheet paineet siitä onko painoo tullu lisää. Vaikken tänään paljoa oo syöny, olo on silti ku possulla.
Miten helvetissä mä onnistun laihtumaan tarpeeks kesään mennessä? Haluun olla sillon laiha ja kaunis, nyt oon kaukana siitä. Haluun ottaa kesän rennosti ja olla miettimättä, että pitääkö kuumimpanakin päivänä kiskoo huppari päälle. Sen tiedän et ripari tulee olemaan suuri ongelma niitten kaikkien laihojen tyttöjen seurassa jos pysyn tän kokoisena. Läskiläskiläskiläski...
Nojoo, mä meen sinne suihkuun ja koitan saada aikaseks ton hissan lukemisen, jos vaikka ees vihkoo vähä selailis nii en olis huomen nii kujal ku alkaa suuuuri lukuprojekti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti