Taas on ollu vähän turhan pitkä tauko kirjottamisessa. Ja tän tauon aikana tää muija on vaan ja ainoastaan syöny hirvittävän suuria määriä ruokaa, ja aamusin aina itkeny sitä kun paino vaan nousee. Ja sit kun mä pääsin taas melkein siihen alimpaan painoon missä olin, tuli vappu. Nyt vittu oon taas niiiiin painava että jumalauta maa tärisee jalkojen alla.
Huomenna on kyllä pakko alottaa taas ihan tosissaan tää laihdutus. Ei tässä mun jojoilussa oo enään mitää järkee. Oon vaikka sitten taas saatana pari viikkoo mehukeitolla ja piltillä jos en muuta keksi, sillä mä pääsin aiemminkin siihen alimpaan painoon. Ja sit kun mä oon taas siinä painossa, niin matkaa siihen unelmapainoon on 6kg. Kun saisin ees ton 4kg pois niin olisin ehkä mahollisesti sen verran tyytyväinen että voisin mennä kesällä vaikka jopa uimaan, se olis aika mahtavaa.
Kouluu jäljellä kuukaus, ja sit alkaa vika vuos peruskoulussa. Pelottavaa ajatella että vuoden päästä tähän aikaan mulla on pitäny olla jo selvillä että mitä mä haluan tehdä, varsinkin kun nyt ei oo mitään tietoo mitä mä elämältäni haluan. Ainoo asia mistä oon nyt täysin varma on se, että tässä kaupungissa en halua enään asua. Heti kun on mahollista niin mä lähen vittuun täältä, jätän kaiken taakseni ja alotan uuden elämän, tutustun uusiin ihmisiin ja unohdan kaiken tässä kaupungissa tapahtuneen.
Ainoo paska homma tossakin on se, että mä en tiedä onko varaa lähtee täältä yksin, kun porukat kuitenkin jäis tänne. Siinä on sit taas yks asia joka sitoo mut tänne kaupunkiin niin monta vuotta että noikin suostuu lähteen täältä. Mä tosiaan vahvasti uskon että se olis mulle vaan hyväks et pääsisin pois täältä, ei se ainakaan mun tilannetta vois huonontaa. En kestä nähä näitä samoja ihmisiä päivittäin. En kestä että joka helvetin päivä mun elämässä on samanlaisia. En mä todellakaan halua sitä, että heti herättyäni odotan sitä hetkee että oon selvinny siitä päivästä ja pääsen takas nukkumaan. Joka ilta kun pääsen takas peiton alle, tunnen olevani turvassa. Hereillä olo on yhtä tuskaa, enkä saa enään mitään aikaseks.
Koulussa kaikki menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Huomenna ois fyssan koe, ja minä fiksuna tyttönä jätin kirjan kaappiin, joten siis en saa luettua (ei sillä että muuten olisin lukenu, mutta kuitenkin) . Tiistaina ois ruotsin sanari, ja siihen en vaan yksinkertasesti jaksa lukee. Keskiviikkona pitäis palauttaa joku helvetin ammattiesittely, ja se pitäis tehä sellasesta ammatista joka kiinnostaa. Ja kun mulla ei ole harmaintakaan aavistusta siitä mikä mua kiinnostaa, niin miten olisin voinu ees alottaa sitä ?
Nojoo, mä häippäsen täst tekee jotai muuta. Koitan jos vaik huomennakin saisin kirjotettuu, niin ei tulis taas taukoo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti