One more day

Oon M:n luona. Huomenna vika päivä Panchossa. Masentavaa mutta samalla se on myös helpotus. Kyllä se aika siellä menee nopeesti varsinkin jos työvuorossa on kivoja ihmisiä, mutta se ruoka...... Eieieiei. Tänään söin siellä yhden pienen leivän. Aamulla vannoin itelleni syöväni "kunnon ruokaa", elikkä edes vähän jotain lämmintä tai sitten salaattia ja leipää. En mä sitten kuitenkaan missään vaiheessa ottanut muuta kun yhden leivän, ja senkin olisin varmaan jättänyt ottamatta jos M ei olis ottanu itelleen leipää. Kahvia ja pepsi maxia meni sitten kyllä senkin edestä, ja tupakkataukojakin tuli ihan kiitettävästi. Istuin siellä taas tunnin yliaikaa (klo 17 asti) , ja sitten isäpuoli tuli hakeen. Olin himassa joskus kahtakytä vaille kuus, enkä sillon enään viittinyt syödä mitään. Otin vaan teetä.

Vähän nälkä on ollut joo pitkin päivää, mutta aina se on mennyt ohi. Ei mua hirveemmin ole edes pyörryttänyt. Mitä nyt välillä tullut vähän normaalia heikompi olo, muttei mitään sen vakavampaa. Toivottavasti ei huomennakaan tule mitään yliheikkoa oloa.

Mennään M:n kanssa molemmat huomenna iltavuoroon (klo 14-20) ja sen jälkeen käydään varmaan vuokraamassa leffa tai pari. Ajatus alkoholista olis kyllä myös houkutteleva, mutta jos ei huomenna kuitenkaan. Syyslomalla sitten, vaikka huomennahan se alkaakin. Huomenna on siis tyttöjen ilta luvassa, joten postausta tuskin tulee. En mä viitti M:ää näillä mun jutuilla kiusata, se kuuntelee mun valitusta muutenkin tarpeeks. M on ihana, love her <3 !



Psst. Kuvaa en jaksanut netistä ettiä, eikä tällä koneella ole mitään kivoja thinspo-kuvia (ainakin niin mä toivon!) , joten koittakaa kestää. (: Tsemppiä murut, me pystytään tähän !

... not

En syönyt, otin vain teetä. Kohta menen pesemään hampaat ja nukkumaan.

Iltapalalle, or not?

Mä en tiedä pitäiskö mun syödä vai ei. Mä tiedän että kello on yli kuusi, mutta mä tiedän myös että mulla on helvetin huono olo. Jos mä odotan aamuun ja otan aamupalaks leivän, niin siinä menee huominen pilalle. Mitä aiemmin mä alotan syömisen niin sitä enemmän mä syön loppupäivän aikana. Vielä kun Panchossa on ne kivat heebot jotka ei huomauttele syömisistä. Toisaalta mulle tulee tosi epäonnistunut olo tän päivän osalta jos mä nyt syön. Musta tuntuu että tuotan teille pettymyksen, tuotanko?

Mä en tiedä. M sano että mun pitäis syödä. Osa musta on samaa mieltä. Se toinen osa taas käskee pysyä yläkerrassa, kaukana keittiöstä. Mä en halua pyörtyä huomenna tetissä. Mähän tosiaan söin reilu 48h sitten, jos sitä yhtä purasua leivästä ei lasketa.

Paino oli äsken 47,7kg. Jos mä otan yhden pasteijan/leivän/jotain muuta pientä, niin voiko se paino tosiaan nousta peruuttamattoman paljon? Sitten taas jos mä en nyt syö mitään ja paino laskee suuria määriä pienessä ajassa, niin sehän myös tulee takaisin heti kun syön edes vähän enemmän? Keksinkö mä vaan tekosyitä sille, että voisin ottaa pienen iltapalan? Joo, voi olla. Voi olla että tekin pidätte näitä vain tekosyinä.

Jos mä pyörryn huomenna sen takia etten tänään (enkä eilen) ole syönyt vaikka niin olen sanonut, niin jään kiinni valehtelusta ja ties vaikka mutsi nyt viimein kuskais mut Tohtoritädin luokse, tai juttelemaan jollekkin Terapeuttitädille. Sitä mä en halua, en todellakaan. Mä lupaan, että jos mä jotain nyt päätän syödä niin se ei mene yli. Mä en anna itteni syödä nyt paljoa, varsinkaan kun kello on jo noin helvetisti.

Together we can make it through another day

Heräsin kolmelta yöllä siihen, kun maha kurni. Muutenkin pyörin sängyssä koko yön, enkä saanut nukuttua. Välillä oli kylmä, ja välillä kuuma. Nyt on sitten koko päivän väsyttänyt aivan helvetisti. Tänään vois mennä aikasin nukkumaan.

Tänäänkin olen siis mennyt nestelinjalla. Ilman yhtäkään puraisua mistään helvetin leipäpalasesta. Mieli on kyllä tehnyt, koska "pitäähän ihmisen nyt herranjumala syödä", mutta oon hillinnyt itteni. Muutenkaan en syö enään kuuden jälkeen, ja nyt tätä kohtaa kirjoittaessani kello näyttää olevan 17:54. Purkkaa oon kyllä popsinut , mutta muuten pepsi maxia, kahvia, teetä, ja tänään myös yksi cappuccino. Näillä mennään. Illemmalla juon vielä teetä.

Kaupassa en käynyt, koska isäpuoli tuli hakemaan mut keskustasta. Olin Panchossa tunnin yliaikaa M:n seurana (se on tänään iltavuorossa) ja täyttelin laskutuslappuja. Meidän mulkkukokkikin oli tänään koooko päivän duunissa, mutta huomenna ja ylihuomenna se ei edes käy siellä, ihanaa ! Se pyys meitä tulemaan käymään siellä ens viikon ke tai to, että mennään sinne syömään ja se antaa meille vielä lisäks lahjakortit. Onneks se katkarapusalaatti on siellä aivan helvetin hyvää, joten on edes yksi semmonen suht turvallinen vaihtoehto ruokalistalla joka jopa maistuukin hyvältä.

Suuri kiitos E kommentistasi, se todellakin piristi mun päivää ! Juuri ennen sen lukemista ajattelin ottavani ruokaa, mutta toi kommentti sai mut tajuamaan että kyllä mä pärjään ilmankin. Tästä sen taas huomaa kuinka paljon te kaikki lukijat mua motivoitte ♥ ! Erityisesti urtim, sä olet mun suurin tsempparini, ja ihana sellainen oletkin ♥ ! Teitä lukijoita ajatellen valitsin myös otsikon. (:

Behind every beautiful thing there is some kind of pain

Tän päivän aamupaino -800g eilisen aamupainosta. Huomenna sen pitäis kaiken järjen mukaan olla laskenut entisestään. Tänään oon siis vetäny nestelinjalla (pepsi maxia, kahvia + yks kuppi cappuccinoa). Cappuccino tuli siis siitä kun Panchossa oli normikahvi loppunu eikä kukaan meistä jaksanu keittää uutta, joten otin sitten cappuccinoa, kun jotain oli saatava.

Kyllä mä yhen purasun leivästäkin otin. Panchossa on aina lounasaikaan tarjolla myös päivän keitto, jonka lisäksi on myös siis tuoretta leipää. Kerättiin M:n kanssa se lounas-buffet pois, ja ne leivät ja keitto kuuluu siis siihen samaan settiin. M otti itellensä siitä leivän kun päästiin keittiön puolelle. Mäkin otin sitten perässä, kun minkäänlaista aamupalaa en kotona syönyt ja kello oli sillon kolme. Meidän yli-ihana vastuuhenkilömme (joka on siis myös yksi kokeista) totesi siinä että "taasko sä syöt, varo ettet liho tolla menolla". Se kokkihan siis on piikitelly mua ruoalla koko helvetin viikon, ja päätti sitten iskee taas kun sai siihen tilaisuuden.

Mähän sitten lähin sen leipäni kanssa sinne tiskin taakse ja M tuli perässä.  Pidättelin itkuu ja puristin sen leivänpalasen kasaan. M katto vierestä säälivän näkösenä ja ihmetteli että "miten toi mulkku voi sanoo mitään tollasta?!". Käärin sen leivän paperiin ja heitin roskiin. Söin siitä vaan yhden haukun siellä keittiössä, jotenkin kummasti katos toi ruokahalu siinä samalla. En siis syöny muuta koko päivänä, join vaan.

Nyt mun maha kurnii niin että sattuu. Oon huomenna aamuvuorossa ( klo 10-16 ), ja koitan taas olla syömättä siellä ollessa. Jos jotain syön, niin yritän pitää sen salaatissa ja leivässä. Mitään lämmintä ruokaa en kuitenkaan haluaisi ottaa, ellei tarjolla ole keitettyjä kasviksia. Voi myös olla etten edes halua syödä mitään, koska tää meijän vastuuhenkilö on huomenna koko päivän töissä. Keskiviikon ja torstain siellä on kuitenkin kaksi muuta kokkia, jotka on niiiin mahtavia ihmisiä että niitten kanssa on jopa ilo työskennellä.

Voisin käydä huomenna kaupassa kun tulen kotiin. Jäisin bussissa sairaalalla ja kävelisin siitä n. 1km matkan lähikauppaan ja siitä sitten kotiin. Pitäis ostaa pepsi maxia ja kurkkua. Ainakin tota pepsiä. Voisin ostaa myös funlight-mehua. Mä tykkään käydä kaupassa. Rakastan vertailla tuotteiden ravintosisältöjä ja tehdä valintoja. Harmi vaan, ettei tuollanen onnistu samalla kauppareissulla porukoitten kanssa. Ne ei jostain syystä tykkää mun käytöksestä....

Nyt mä voisin lähteä nukkumaan. Pakko nukkua nälkä pois. Ensin voisin kyllä lukea Popcornprinsessaa, joka on vielä pahasti kesken. Aamulla olis herätys seitsemältä, mä en jaksa. Panchoon tulee huomenna kai myös taksvärkkiläisiä, joten joudutaan todennäköisesti M:n kanssa ohjaamaan ja avustamaan niitä. Toivottavasti ne saa ne paskimmat hommat, ettei niitä taas tyrkytetä meille. Huomenna saan myös tupakkaa, joten hermojenkaan ei pitäis olla niin kireellä kun mitä ne nyt lauantain jälkeen on ollu. Ihanaa.

Loser.

Mä olen kuvottava. Lihava sika. Vaatteet kiristää ja maa tärisee jalkojen alla. En mä halua tätä, en mä halua olla inhottava ja lihava. Nyt saa loppua tää turpoominen, mä en aio antaa painon pamahtaa takas viiteenkymmeneen. Enään ei oo varaa sortua, koska siihen viiteenkymmeneen on vaan 300g. Oon siis lihonut reilu 2kg. Ai että vituttaako? Voi kyllä !

Mua pelottaa tuleva viikko. Tai itseasiassa kaks tulevaa viikkoa. Ens viikolla ma-to Pancho Villassa, jossa tettiläisille tarjotaan ruoat. Mä en jumalauta osaa kieltäytyä vaikka haluaisin, siinä on syy näihin kahteen kiloon mitkä on tullu takas. Sitten alkaakin syysloma, eikä mulla ole mitään suunnitelmia sille koko viikolle. Mä en halua olla kotona. Mä en halua olla lähellä ruokaa.

Mun synttäreihin on 6 viikkoa ja viisi päivää. Olis niin mahtavaa painaa sillon 44kg, jolloin BMI olis tasan 17. Kyllä mulle se 45 kilogramaakin riittäis, koska kuitenkin aion jatkaa tätä vielä senkin jälkeen. Tosin lopetan heti kun oon tyytyväinen itteeni, ja se voi olla jo sillon kun painan 45kg. Katsellaan sitä sen mukaan miten tää paino alkaa laskemaan.

Vielä en viitti kattoo niitä kalorimääriä kullekkin viikolle, koska en todellakaan tiedä kuinka paljon sitä painoo tulee lisää ens viikon aikana. Mä kuitenkin lupaan sen, että syyslomalla en aio antaa painon nousta. Mä aion elää niin niukilla ruokamäärillä vielä syyslomankin jälkeen, kunhan vaan saan sen painon takas sinne mitä se oli alimmillaan, ja luonnollisesti myös sen alapuolelle. Tulkoon vaikka sitten sairaalareissu jos sinne asti tarvii mennä. Mä haluan olla laiha, ja mä aion myös olla laiha viimestään sillon marraskuun loppupuolella. Ja jos se ei riitä, joulukuun päivien edetessä musta tulee vielä entistä laihempi.

Anteeksi....

Taas kerran mä joudun pahoittelemaan tätä taukoa. Mä en vaan oo jaksanut postata siitä kuinka helvetisti mä olen syönyt, ja kuinka lihavaksi mä taas tulen. Turpoon päivä päivältä enemmän, vaatteet kiristää, maa tärisee jalkojen alta, hengitän raskaasti ja hukun läskeihini. Samalla mä mutustan Pancho Villan kierreperunoita ja remouladekastiketta. Se TET alko siis tällä viikolla, ja loppuu ens viikon torstaina. Sen jälkeen mä alotan taas tosissaan. Näännytän itteni hengiltä, kuihdutan itteni näkymättömäks ja muutun kauniiksi. Musta tulee ihana keijukainen, jonka kuka tahansa jaksaa nostaa syliin ilman mitään ongelmia.

Nyt mä haluan nukkumaan, pitää lähtee taas "duuniin" yheksäks. Pääsen kolmelta ja nään S:n jossain. JT sano että voitais vuokrata leffa nyt viikonloppuna, jos ei muuta keksitä. Viikonlopun mä yritän olla syömättä, mä tosissani yritän. Ja te lukijat, älkää jooko unohtako mua, mä tarviin teitä. Te autatte mua jaksamaan, vaikka mä tuotankin teille joka kerta pettymyksen. Mä pyydän anteeks. Oon itekkin pettyny itteeni.

Tossa taustalla pyörii BB. Ksenian lausahdus sai mut taas tajuamaan kaiken, kiitos siitä hänelle. "Kukaa ei tykkää lihavista tytöistä". Näinpä juuri. Ja mä olen lihava. Päivä päivältä lihavampi, vittusaatana. Mun on pakko tsempata !