sunnuntai 24. huhtikuuta 2011

Pidä mua hihast, en haluu olla yksin


Joo, olis voinu tääkin perjantai jäädä kokematta. Tai ei, olis voinu jäädä ne synttärikekkerit kokematta. Mä kun luulin ettei JT tai kukaan muukaan enään vois satuttaa mua näin paljoa. Olin väärässä. Ja ilmeisesti toistan samaa kaavaa aina ja iankaikkisesti, aamen. Ehkä mä en oikeesti anstaitse onnea, varsinkaan kenenkään toisen ihmisen seurassa.

En mä jaksa alkaa tota JT-härdelliä oikeestaan sen enempää selittämään, tuskin se teitä kiinnostaa. Sen mä vaan sanon, että ehkä kaikki ei sillon joulukuussa ollutkaan mun syytäni. Mä saatan olla sosiaalivammainen, mutta mä en ole se kenellä on tunnevamma. Se rooli kuuluu JT:lle. Edes sen parhaat kaverit ei ota siitä selvää, varsinkaan jos kyse on sen tunteista mua kohtaan. Näin ne sen kaverit itekkin sanoi. Ne sano myös, ettei JT itekkään taida ottaa niistä selvää. Tai että sitä pelottaa sen omat tunteet.

Mua kaikenlisäks vähän hävettää perjantain tapahtumat. Tai siis osa niistä. Kiva ilta se suurimmilta osin oli. Oltiin siis meillä. Täällä oli sama porukka kun viime viikonloppuna R:llä + yksi kundi, M, S ja JN lisäks. S:llä oli synttärit, mutta ei me niitä varsinaisesti oltu juhlimassa. Laulettiin taas karaokee, tanssittiin ja muuta tällästä. Promillet oli hurjassa nousussa ja sauna laitettiin päälle. Kaikki saunaan menijät meni siis samaan aikaan. Tiedossa oli kyllä kuinka ahdasta tulisi olemaan, mutta eipä se hirveemmin haitannut. Osa kundeista oli alasti, mutta parilla tais olla kalsarit jalassa. Minä reippaana ja humaltuneena tyttönä olin sitten stringeissä ja rintsikoissa. S:llä oli bikinien alaosa ja rintsikat, JN:llä bikinit ja M oli täysissä pukeissa. Mulla siis oli tytöistä kaikista paljastavin asustus, mutta toisaalta kun melkein kaikki kundit oli alasti niin en mä sitten tiedä että oliko se loppujenlopuksi niin noloa. Eniten mua kammoksuttaa se, että ne näki mun reidet ja mahan, hyi.

Sen jälkeen kun kundit lähti, niin mä meinasin sammua keittiön pöydälle. M ja S raahas mut yläkertaan ja rojahdin lattialle. Siitä ne nosti mut sänkyyn, kunnes jouduin kiirehtimään vessaan. En kuitenkaan saanut oksennettua, joten koko yö meni tiuhaan tahtiin nieleskellessä ja pääkivusta kärsien. Aamulla olo ei todellakaan ollut fresh, ja viiden aikaan päivälläkin oksetti. Nyt kauhistuttaa ajatuskin siitä, että ensviikolla on vappu.

Olin tosiaan siellä polilla torstaina. Ensimmäinen kerta kun en itkenyt siellä ! Melkoinen saavutus. Me kylläkin puhuttiinkin aikalailla pelkästään iloisista asioista, joten johtuneeko se sitten siitä. Seuraavalla kerralla näen sen mun terapeutin. Mä niin toivon että se on mukava.

Ensviikolla olis taas kaks koetta ja yks mielipidekirjoitus. Pitäisi miettiä että mistä tekisin tuon kirjoituksen. Mistä mulla on vahva mielipide, jonka saisin tuotua esille. Fyssan kokeeseen en ole lukenut, vaikken edes ole hirveämmin ollut niillä tunneilla. En siis tajua yhtään mitään koko sähköopista, ja pelkkä ajatuskin tuskastuttaa. Enkun koealue on onneksi suht easy, ettei siihen oikeastaan tarvitse edes lukea. Siinä on kaksi kappaletta, jonka tehtävätkin olin jo tehnyt etukäteen ennen kuin edes mentiin koko kappaleisiin. Kyllä mä niitä kappaleita vielä kertaan, mutta en mä yöuniani siihen aio uhrata. Toisin käy varmaankin tuon fysiikan suhteen.

Pidetään tänään porukoitten kanssa leffailta. Saatan lähteä vielä sen jälkeen M:n kanssa ajelemaan. Niin tosiaan, mä osaan ajaa ! Opin itseasiassa samana päivänä kun ekan kerran kokeilin. Turhaan mä edes kuvittelin sen olevan vaikeaa, tai etten koskaan oppisi ajamaan. Helppoa se on kun vaan tajuaa. Tai kun vaan uskaltaa. En mä nyt sitten tiedä että onko tässä enään mitään muuta kirjotettavaa. Koitan nyt ainakin kerran viikossa väsätä jonkun postauksen, mutta parempihan se toki olisi jos vähän useammin olisi jotain kirjotettavaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti