I'm just a human

Anteeks, tää on menny taas tähän taukoon. Kaupungissa ei ole nettiä vieläkään ja olen nyt käymässä porukoilla. Koitan nyt tällä tai ensviikolla postata, mulla on teille kerrottavaa. :)

Ja joko mä muistan väärin, tai sitten teitä on tullut lisää. Mikäli jälkimmäinen, niin tervetuloa ja kiitos ♥!

We don't need anything or anyone

En sitten eilen postannutkaan. Olin kipeänä, enkä ollut koulussa. Ei myöskään kunto riittänyt luovaan tekstiin. Vieläkin huono olo, mutta kouluun halusin mennä kun oli kokeiden palautuksia. Maanantaina saadaan vielä kaksi koetta takaisin. Pääsin läpi tänään palautetuista kokeista ! Jessus mikä voittajafiilis, kun en heti joudu ilmoittautumaan uusintaan.

Tänään mennään JK:n kanssa mun kotikotiin. Mun pitää pakata vähän pahvilaatikkoja, ettei tule kiire. Porukat (ja minä) tosiaan muutetaan 3 viikon päästä. Aina kun mä olen kotonakotona, niin tulee olemaan 40min bussissa oloa aamuisin, jotta pääsen kouluun. Ihanaa. Kyllä mä tiesin että muutto tulee, mutta jumalauta niin kauas ?! Matkalla sieltä tänne keskustaan ei ole mitään muuta kun puita, puita ja lisää puita. Onneksi JK asuu keskustassa, niin voin tässä oleskella suurimman osan ajasta. Mietittiin, että ollaan molemmat täällä aina arkipäivät ja viikonloppusin mennään sinne landelle. Sillä tavalla mä tutustun uuteen kotiseutuun ja saan samalla laitettua oman huoneeni kuntoon, eikä tarvitse olla erossa JK:sta. JK on itekkin sanonut että haluaa tulla sinne, mutta nyt kun auto on rikki, niin aamuisin tästä on nopea kävellä JK:n töihin ja mun kouluun. Mutta kuitenkin, muutto, en halua.

Lisäksi eilen se mun oikea isäni soitti. Mun papan vaimolla havaittiin reilu 2 vuotta sitten vakava syöpä. Se on ollut huonossa kunnossa jo pidemmän aikaa, ja nyt sitten elinaikaa on todennäköisesti enintään ensviikkoon asti. Voi olla, että kyseinen nainen kuolee jo tämän viikonlopun aikana. Mua pelottaa papan puolesta. Nyt se on ollut vaan tukena, eikä ole itse voinut surra yhtään. Surutyö alkaa vasta U:n kuoleman jälkeen. Ja musta tuntuu, että siitä tulee vaikeaa. Kuulemma pappa oli jo puhelimessakin itkeskellyt, ja mä en halua edes kuvitella millaista se on, kun U todella kuolee. Musta tuntuu pahalta. Pappa ja U on kysynyt mua jo monta vuotta niiden luokse Naantaliin jollakin lomalla, enkä ikinä ole saanut aikaiseksi. Kohta U:ta ei enään ole, enkä ole ehtinyt missään vaiheessa tutustua siihen kunnolla. Mä niin olen toivonut, että se syöpä saataisiin voitettua.

Mutta nyt riittää synkistely. Siihen on aikaa myöhemminkin. Nyt meidän pitäisi alkaa tekemään lähtöä mun kotikotiin kun isäpuoli tulee kohta hakemaan. Illemmalla mennään mun porukoiden kanssa Lidliin, kun ne ostavaa meille jotain ruokaa. Illan suunnitelmista mä en vielä tiedäkkään. Mulla on myös kamala kampaaja-kuume. Pakko saada hiukset uudistettua, nää on jo niin tylsät ja punainen väri on todella haalistunut. Haluan jotain erikoisempaa, tai siis erikoisempi malli. Punapää-tittelistä mä en halua luopua !

I met you for a reason

Mä en todellakaan tiedä miten mä ansaitsen tän kaiken. Musta tuntuu, että oon löytänyt sen viimesimmänkin palasen mun elämäni palapeliin. Mulla on sellainen fiilis, että näin tässä pitikin käydä. Ilman aiempia erehdyksiä, tätä ei välttämättä olisi tapahtunut. Kohtaloa kenties ? Mä olen todella iloinen siitä, että lopulta tutustuin näin mahtavaan herraan, kun ennakkoluulot olivat hieman vääränlaiset.

Kuvan tähän postaukseen valitsin sillä, että jokainen sana pätee minun ja JK:n suhteeseen. Like:n tilalla voisi kylläkin olla love. Huonoja puolia ei sitten oikeastaan olekkaan. Tai ainakaan mitään sellaista, minkä kanssa en voisi elää tätä normaalia arkea, kun olemme useita tunteja päivässä pienessä yksiössä kahdestaan. Ja mikäli me täältä liikumme, teemme yleensä senkin yhdessä, ellei toinen ole sopinut muita juttuja vaikkapa kaverin kanssa. Sitä paitsi kaikissa meissä on pieniä virheitä. Mutta mä olen aina kuvitellut, että en tule koskaan saamaan ketään joka oikeasti kohtelisi minua hyvin ym. Nyt mä saan kokoajan helliä suudelmia, mut kaapataan kainaloon ja kun mulla on huono olo, JK tekee kaikkensa että se menisi pois. Se yrittää karkottaa kaikkea sitä pahaa mun pääni sisällä, mutta kuitenkin se hyväksyy kaiken mussa. Se tietää musta lähes kaiken. Sitä ei haittaa. Se sanoo rakastavansa mua sellaisena kuin olen, ja että olen parasta mitä sille on pitkään aikaan tapahtunut.

Mitä enemmän päiviä kuluu, sitä enemmän mä rakastun. Sitä enemmän mä kaipaan, enkä halua edes miettiä sitä kun JK lähtee tammikuussa inttiin. Puoli vuotta palveluksessa, tai mahdollisesti jopa vuosi. Onneksi se pääsee sieltä helposti pois päivittäin (paitsi kahden ensimmäisen viikon aikana) ja viikonloput voi nukkua mun kainalossa. Mä tiedän että sen palveluun astumiseen on vielä vähän reilu 3kk, mutta silti ajatus kammostuttaa mua aivan kamalasti. Mä en osaa nukkua viittä päivää viikossa ilman sitä, enkä mä edes haluaisi. Mä en halua sanoa hyviä öitä tekstiviesteillä. Mä en halua joutua toteamaan sitä, kuinka vaikeaa inttileskenä olo kuulemma on ja kuinka helposti siitä tulee ero.

Mä haluan vain rakastaa ja tuntea oloni rakastetuksi. Mä haluan olla mahdollisimman hyvä tyttöystävä. En mä huvikseni herää darrassa klo 8:55 aamulla tekemään JK:lle ruokaa johon menee reilu 30min ja anna herran itse nukkua. Kaikenlisäksi söin itse vielä eri ruokaa, ja tein senkin yksin. Mutta ei se mua haittaa. Mä nautin siitä, kun JK:lla on hyvä olla, varsinkin jos mä itse olen vaikuttanut siihen. Mä en halua mitään muuta, kuin olla sille ihana. JK on erityinen, en mä tätä kenenkään muun takia tekisi.

Tästä tuli nyt tälläinen JK-aiheinen postaus. Mulla vaan tuli niin onnellinen olo, kun istuin yksin täällä kämpässä ja sitten JK tuli töistä kotiin ja tajusin kuinka onnellinen mä sen kainalossa olen. Mä haluan myös JK:n tietävän kuinka tärkeä se mulle on, ja mä koitan parhaani mukaan tehdä sen selväksi sille päivittäin. Mä toivon että tää kestää, koska tää on jotain mitä mä en ikinä ennen ole kokenut. Tää on paljon vahvempaa ja todellisempaa.


Saatiin siis puhelimen kautta se netti toimimaan. Se on kylläkin pätkinyt niin perkeleesti nyt parina päivänä, että sen takia en ole postannut. Tänään me kuitenkin saatiin tää toimimaan paremmin, mutta veikkaan että kohta saattaa pätkäistä. Koitan huomenna postailla, koska mulla on teille kerrottavaa ! Kiitos teille kahdelle ihanaiselle, ketkä laitoitte kommentit ♥! Ihana tietää että säkin crash oot vielä mukana. :) Vastaan teidän kommentteihin tässä jos en tänään kerkeä niin sitten huomenna. Nyt me taidetaan lähteä JK:n kanssa iltakävelylle (lue: kauppaan kävellen). Vielä viimeisenä, tervetuloa uusi lukija ! Nyt teitä on taas 60, kiitos ♥!

Girl in high heels

Synttärijuhlinnat meni hyvin. Mun valkoviinini loppui aivan kesken (mm tiedän, kunnon laihdutusjuomaa, joo joo...) , mutta kun juomaa tarjottiin sitten muilta suunnilta niin kyllä nesteytyksestä pidettiin täydellisesti huolta. Oli mahtavaa viettää aikaa pari ekaa tuntia pelkällä tyttöporukalla. Puhuttiin paskaa keskellä urheilukenttää. Voin vain kuvitella mitä poliisi-setien päässä liikkui, kun ne ajoivat ohi. JK ajatteli myös maistelevansa pari kaljaa, mutta kun mä yöllä kömmin sen viereen kämpille niin oli herra juonut melko paljon enemmän kun sen 6 mitä päivällä kaupasta haki. Aamulla herättiin kummallisen aikaisin. Käytiin suihkussa ja JK meni takaisin nukkumaan kun mä aloin tekemään meille ruokaa. Teen tosiaan parhaani, että olisin hänelle mahdollisimman hyvä tyttöystävä, guess why......

Eilen lähdettiin siis Nokialle molemmat. Oli ihan mukava reissu. Isäni tuleva vaimo on oikein mukava nainen. Lauleskeltiin mun idols-biisejä (harjoittelen kaksi varmuudenvuoksi, englanniksi ja suomeksi) kun JK ja isä lähti käymään jossakin. Nautittiin vähän valkoviiniä ja juteltiin pitkin iltaa. Aikalailla kitara ja laulu oli myös osallisena koko sitä aikaa, mikä me JK:n kanssa Nokialla vietettiin. Tänään käytiin vielä ennen lähtöä keilaamassa ja syömässä. Lisäksi mentiin Tampereelle Koskikeskukseen pyörimään. Löysin taas aivan täydellisetihanat korkkarit. Rakastuin niihin aivan totaalisesti heti kun näin ne. Siellä oli myös yksi ihana mekko, josta JK sanoi että olisi ostanut sen mulle jos olis ollut sen verran 'ylimääräistä' rahaa. What a lovely man ♥! En mä kyllä varmaan olisi raaskinut antaa sen ostaa mulle mitään suht kallista mekkoa, mutta se ajatus, että JK olisi sen ostanut mikäli rahatilanne olisi sopiva, niin oli aika ihana. Se oli siis ihan juhlamekko-liike eikä mikään Seppälä, mistä ne kengätkin ostettiin kun se isäni tuleva vaimo oli katsomassa mekkoa marraskuun vihkimistilaisuuteen.

Nyt ollaan taas käymässä mun kotonakotona, ja kohta pitäisi lähteä takaisin keskustaan. Suunniteltiin JK:n kanssa että ollaan loppuilta kämpillä ja katsotaan jotain leffaa. Huomenna taas kouluun, heti aamusta alkaa kuorokurssi. JK:nkin pitää olla aamulla kahdeksalta töissä. Toivottavasti päästään suht aikaisin nukkumaan edes kerrankin.

Me otetaan tämä mun kone tänään mukaan, joten ei pitäisi olla mitään esteitä postausten ilmestymiselle. Mä todellakin haluan blogata taas. Olen kyllä myös miettinyt, että voisin perustaa uuden blogin. Uudella osoitteella ja täysin uusilla teksteillä. Mä en meinaan itsekkään halua enään muistaa mitä kaikkea mun vanhoissa postauksissani lukee. Hävettää ihan. Ja mikäli päätän tehdä uuden blogin, niin olisi ihan mukava tietää kenelle kaikille mä sen osoitteen viestittäisin. Tai lähinnä että ketkä tätäkään enään lukee. Kaksi ihanaa uskaltautui vieläkin kommentoimaan tuohon edelliseen postaukseen tauosta huolimatta, kiitos siitä ♥ :) Mutta olisi mukava myös tietää, että onko tosiaan kaikki loput 57 henkilöä kadonnut.

Teidän blogejanne en ole vielä kerennyt lukemaan. Mutta veikkaan, että jonain kauniina päivänä/iltana JK pelaa ja mun roolini olisi katsoa vieressä, niin sillon varmaan saan paljonkin luettua. Olisi ihana jo nyt tietää mitä teille kaikille kuuluu, joten tuskin maltan odottaa ! :)

Nyt mua hoputetaan niin paljon, että pakko kai lopetella ! Toivon tosiaan, että saadaan JK:n kanssa netti toimimaan vaikka heti tänään. Multa kysellään jo että mitä mä tässä touhuan, kun en halua että edes JK näkee tätä teksia, vaikka se kyllä tietää että mulla on blogi. Koitan postailla huomenna, mutta sillä netin toimimisella on suuri vaikutus aisiaan. Kommentti piristää, kiitoshei :)!

Back in Business

Nyt on aika palata takaisin blogimaailmaan. Katsoin eilen sähköpostin; uusia blogikommentteja neljä. Kiitos siitä ihanaiset ! Mä en tiedä miksi mun blogaaminen varsinaisesti loppui, mutta nyt viimeisen postauksen jälkeen on tapahtunut paljon. Kreikassa oli kivaa ja lukio on alkanut ihan hyvin. Olen onnellisessa seurustelusuhteessa todella ihanan herran kanssa ja mä en vieläkään osaa sisäistää asiaa; miten on mahdollista, että mulle kerrankin on tapahtunut jotain näin hyvää ? Tämän kaiken muun lisäksi, osallistuin idolssiin. Koelaulut ei siis vielä ole ollut, vaan ne on marras- tai joulukuussa. Ilmottauduin marraskuulle, mutta voi olla että pääsen menemään vasta joulukuussa. Kaikennäköistä epäselvyyttä siinä vielä on.

Mä en nyt oikein kerkeä kirjoittelemaan kunnolla, mutta lupaan, että lähiaikoina postauksia on tulossa ! Eilen tuli jo poikaystäväni luona tajuton bloggausfiilis, mutta meillä ei ole vielä konetta siellä mustavalkoisessa yksiössä enkä viitsinyt puhelimella katsoa kuin sen s-postin. Nyt olen siis käymässä oikeassa kodissani, ja ihana oma läppäri odotti kiltisti omalla paikallaan.

Huomenna menen oikean isäni luokse Nokialle. En tiedä tuleeko JK (poikaystävä) mukaan, mutta minä menen ainakin. Tänään on kaverini AH:n synttärit, ja niitä pitäisi lähteä juhlimaan ja hyvinkin mahdollista että riipaisen tänään lievän humalatilan, kun koeviikkokin juuri loppui.

En mä nyt taida edes tietää mitä kirjoittaisin. Koitan tulla kotiin mahdollisimman usein kirjottelemaan, tai sitten mä tosiaan alan postaamaan puhelimella. Nyt mä alan selvittämään illan suunnitelmia. Koitan vastailla noihin kommentteihin ja lukea teidän blogejanne heti kun pääsen seuraavan kerran koneelle ! Mikäli te mitenkään viitsitte, niin heittäkää joku kommentti niin tiedän että ketkä tätä vielä lukee tämän taukoiluni jälkeen. :)

Ps. olen taas lihava sika, mutta sopusuhtainen joka puolelta ;o

Sano jotain latteeta ja jotain ihanaa, sano jotain ettei hiljaisuus vie mukanaan

Wanaja-festivaalit. Olipas taas viikonloppu. En siis ollut kyseisellä festarialueella, koska ei ollut varaa lippuun ja muutenkin kaikki tutut oli alueen ulkopuolella. Ja koska alueella ei voi nauttia alkoholijuomia mikäli ikää ei ole kahdeksaatoista vuotta/väärennettyjä henkkareita/tms , niin miksi maksaa lipuista. Olin siis molemmat  päivät rajatun alueen toisella puolella vaikka kenen kanssa. Perjantaina oltiin meillä alottelemassa ja kaikki me 7 henkilöä tultiin tilataksilla keskustaan. (Joku neropatti saattaa tästä tajuta, että asun tosiaan Hämeenlinnassa.) Alle tunnin kuluttua olin kadottanut kaikki seitsemän henkilöä, osittain myös sen takia että itse lähdin moikkaamaan toisia henkilöitä. Päädyin kuitenkin R:n, SK:n, JT:n ja näiden seuraan. JT halaili mua kokoajan, sanoen että 'mun on vaan pakko tehä näin, en tiiä minkä takia mut mun on vaan pakko'. Se myös hiplas mun käsivartta kokoajan yms. Ei se mussa mitään tunteita herättänyt, kysyin JT:ltä vaan että mitä helvettiä se touhuaa ja että voisi miettiä vähäsen. Mä niin nautin siitä, kun R:ät ja muut JT:n kaverit tajus, että nyt se kontrolli on mulla ja että enään JT ei herätä mussa mitään maailman suurimpia viboja pelkästään käden kosketuksella. Ne vaan katto mua virnistellen, kun sanoin JT:lle asioita, joilla se meni hetkellisesti tosi hiljaseks, kun ei ollut osannut odottaa mun sanovan mitään sellasta.

Lauantaina sitten menin (ex-)työkaverille alottelemaan. Siellä oli sen ja sen kihlatun lisäks 3 kundia. Tää mun työkaveri, olkoon neiti nyt nimellä H , suunnitteli parittavansa mut sen kihlatun pikkubroirille, joka oli siis yksi niistä kundeista siellä. Se ei kuitenkaan oikein napannut. Ne kaksi muuta herraa osoitti kyllä kiinnostustaan mua kohtaan. Mielettömän pervoa läppää lensi, eikä mulla ollut yhtään sellainen olo etten olisi sopinut porukkaan vaikka kaikki muut paitsi se pikkubroidi oli mua 4v vanhempia. Niin ja H itse on mua 5 vuotta vanhempi. Kun me sieltä kämpiltä keskustaan lähdettiin niin mulle ja yhdelle näistä vanhemmista herroista tuli heti lievää silmäpeliä. Porukka hajosi. Meitä jäi sitten minä, H, H:n kihlattu ja tämä silmäpeli-herra. En mä tiedä minne ne kaksi muuta katosi. Nähtiin sitten kaikkia mun kavereita ja todella moni istukin meidän kanssa siellä alueen vieressä olevalla nurmikolla. Suurimman osan ajasta varmaan oltiin JT:n ja näiden kanssa.

H oli koko illan vihjaillut, että mun ja tän herran pitäisi vaihtaa muutamat suukot. Sitten tulikin nopea pusu. Sen jälkeen huomasinkin olevani sen kainalossa, eikä seuraavat suukot ollutkaan niin nopeita, eikä varsinaisesti enään edes suukkoja. Hyvin se suuteli. H ja sen kihlattu lähti nukkumaan yhdessä vaiheessa iltaa. Me jäätiin tän herran kanssa vielä kaupungille. H ja ON asuvat siis ihan keskustassa. Nähtiin S ja JL torilla. JL kuiskas tälle herralle että mä olen helvetin hyvä pano, ja vinkkasi silmää. Vähän sen jälkeen me molemmat päädyttiinkin H:n ja ON:än luokse. Mun pitikin mennä sinne kokoajan, mutta alkuillasta ei ollut varmaa että menenkö sinne yksin vaiko en. En mä yksityiskohtia kerro, mutta tän postauksen kuvalla on tähän liittyen tietynlainen merkitys. Ymmärtäköön ken ymmärtää.

Työtkin nyt siis loppuivat. Sillä H onkin ex-työkaveri. Perjantaina lähtö Kreikkaan. JN kielsi multa alkoholin ja miehet. Lomaromanssi olis ollu ihana. Tästä mun laihdutuksestakaan ei tule mitään nyt kun juon niin paljon viinaa, joten jatkan kunnolla sitten kun koulut alkaa. Koulukirjojakin pitäisi varmaan kohtapuoliin alkaa ostelemaan. Olen tosiaan enään seitsemän kokonaista päivää Suomessa ennen koulujen alkua. Huhhuh. Madhouseen menen seuraavan kerran vasta hoitoneuvotteluun. Ei tässä kai muuta taida olla. Mulla on just 7 leffaa latautumassa, joten jos mä nyt alkaisin niitä katselemaan. Vastailen noihin edellisiin kommentteihin tässä jokupäivä. En ole vielä lukenut teidän postauksiakaan. Koitan postailla ennen kun lähden Suomesta.

Mä olen myös tajuttoman huolissani S:ästä. Se ei ole enään se sama tyttö. Mä en voi kun sääliä sitä, ja sen toimintaa.

Alkoholi osana ruokaympyrää

Anteeksi kun en ole postaillut. Paljon on tapahtunut, mutta ikinä ei aika ole riittänyt, tai sitten olen vain unohtanut. Vaa'alla en ole käynyt, enkä varmasti ole laihtunut. Tatuointia ei ole vielä pamahtanut, mutta ei kyllä tatuoija ole kertonutkaan että millon voisi leiman mulle väsätä. Työt loppuu tulevana perjantaina ja madhousessa on käyty. Kaksitoista päivää, niin lähetään JN:n kanssa sinne Kreikkaan. Ja mä olen lihava sika, jee.

Mä en edes tiedä mistä mä alottaisin. Lähes kaikki mun rahat on menny alkoholiin ja tupakkaan. Mun on pitänyt säästää Kreikkaan ja ostaa vaatteita. Olen ostanut kaksi paitaa, ja rahaa ei ole säästössä senttiäkään. Oltiin tosiaan Summer Upissa. M ei tullut, kun se jäi sitä edeltävänä viikonloppuna porukoillensa kiinni kun oli melko isojen kemujen järjestäjä kotonaan. Mentiin siis S:n, JL:n ja N:n kanssa, mutta loppupeleissä oltiin aikalailla JL:n kanssa kahdestaan. Meidän kaikkien piti mennä S:n mummolle yöksi, mutta S veti överit eikä päästänyt meitä mummolaan, joten jouduttiin hommaamaan uusi yöpaikka. N meni poikaystävänsä telttaan ja me JL:n kanssa mentiin JL:n 'poikaystävän' ja sen kavereitten kanssa yhden MK:n pakuun. Oltiin siellä siis molemmat yöt. Huumoria riitti ja sunnuntaina kotona oli tissit ja kädet täynnä permanenttitussia. Maanantaina töihin huppari päällä, ettei asiakkaat pelästy. Ei onneksi edes varsinaista darraa ollut koko viikonloppuna. Sunnuntaina oltiin JL:n kanssa vaan aika seis, kun tultiin KT:n kyydillä meille.

Sitten viime tiistaina (summer upin jälkeinen tiistai myös !) S:n kotona oli yhden MN:n synttäripartyt. Siellä sitten leijona-viinaa naamariin ja pari tuntia myöhemmin O juotti mulle vettä ja syötti ruisleipää samalla kun puhuin norjaa vessanpöntölle. Jossain vaiheessa mut oltiin sitten viety S:n pikkuveljen huoneeseen nojatuoliin nukkumaan. Siitä mä havahduin pari tuntia myöhemmin kun talo oli jo lähes tyhjä. Kello tais olla seittemän. Päätä särki, muttei enään väsyttänyt. Mentiin sitten vasta yhdeksän jälkeen kaikki nukkumaan, kun viimeset lähti kotiinsa. Jouduin tosiaan ottamaan keskiviikon vapaaksi töistä, jotta pääsin dokaamaan....

Viikonloppuna en sitten juonutkaan kun vähäsen bisseä. Minä ja JL oltiin molemmat illat ajelemassa yhtien herrojen kanssa. Samaa kaveripiiriä niiden N:n ja JL:n entisten herrojen kanssa. Ja itseasiassa lauantaina N:n ex-herra oli meidän kanssa samassa autossa. Tajuttoman mukava se oli taas ! En tiedä sitten että miksi se oli aiemmin niin mulkku JL:ää kohtaan. Mulle ne kaikki on kokoajan ollut mukavia, mutta N:lle ja JL:lle ei ne muutamat ole. Taas tuli niin perkeleesti Skinssi-heittoja. Kaikki niistä ei varmaan edes tiedä mun oikeeta nimee, kun oon vaan Skinssi. Ei sillä että se mua haittais, ennemmin mä Skinssiä kuuntelen kun omaa nimeäni.

Oltiin lauantaina myös porukoitten kanssa Tampereella. Mähän sitten kovana tyttönä hajosin totaalisesti. Itkin koskikeskuksen edessä, kun valitin porukoille sitä, että niiden osasto-uhkailujen takia mitkään vaatteet ei enään näytä mun päälläni hyvältä. Huusin niille, että mielummin olisin nyt kuollut kun näyttäisin näin kamalalta. Mä vihaan olla lihava. Mä vihaan sitä, että ne tavallaan teki tän mulle. Ilman niitä mä en olisi alkanut mättämään ruokaa naamaani, ja olisin siten edelleen ihanan laiha. Luinen ja kaunis. Mä olisin varmaan myös jo haudassa, mutta olisinpahan kuollut kauniina...

Aamulla klo 9:00 madhouseen Terapeutti-Tädin luo. Nyt mä taidan lähteä nukkumaan. Koitan tässä pikkuhiljaa lukea kaikkia teidän postauksia, nekin kun on vähän jäänyt. Suurkiitokset Emily kommentistasi ♥! Mäkun luulin ettei tätä kukaan enään lue, ja että on aivan turha postailla mitään. Sä sait mut tajuamaan, että edes yksi teistä kuudestakymmenestä lukee edelleen ! (: