Tell me what do you see when you looking at me?

Aamulla pikainen käynti terkkarilla. Se kysy että miten meni koulusyömiset viimeviikolla. Sanoin syöneeni ke-pe leipää, mutta maanantaina unohdin ja tiistaina oli köksää juuri ennen ruokailua. Se usko kaiken ja sano että pitäisi jatkaa tällä ja seuraavallakin viikolla samaa settiä. Tai itseasiassa aina ja ikuisesti, aamen. Se anto mulle uuden ajan 14.2. , ja sillon on luvassa vaa'alle nousu,  kun aikaa on kulunut vähän enemmän viime painon katsomisesta. Mun on pakko olla saavuttanut jo vähintään se neljävitonen sillon. Tuolloinhan on siis ystävänpäiväkin kaikenlisäks...

Mun mahaan sattuu. Nälkä. Oon syönyt tänään kuivattuja luumuja alle 100g. Eilen söin suurimman osan siitä 200 gramman pussista ja tänään loput. Faijapuolelta jos kysytään, niin luumujen lisäks Betty söi pari näkkäriä. En mä kyllä haluaiskaan syödä mitään, mutta tän tunteen mä haluan pois. Pitää varmaan mennä kohta lämmittämään funlighttia. Pepsi maxiakin on vielä neljä litraa jääkaapissa. Porukat osti mulle lauantaina 8 litraa, ja kaks kappaletta kahen litran pulloja on mennyt. Kaksi siis vielä jäljellä.

Huomisia ruokailuja en ole vielä edes miettinyt. Se riippuu osittain myös ihan porukoista että mitä mä suuhuni tungen. Määrän toki voin päättää lähes kokonaan itse, mutta ruokapuolta en. Tai voisin, mutten halua tuottaa niille nykyistä suurempaa tuskaa käytökselläni. Anteeksi äiti-rakas, etten ole sellainen tytär kuin mitä ansaitsisit.

Tänään en käynyt vaa'alla, enkä tiedä käynkö huomennakaan. Keskiviikkona viimeistään, ja toivon että sillon saisin myös uuden ruksin sivupalkkiin. Huomenna on se köksä peruttu, joten voin nukkua pidempään. Ihanaa. Tänään haluan kuitenkin aikaisin taas nukkumaan. Menen varmaan salkkareitten jälkeen suihkuun ja sitten otan sitä funlighttia. Tai sitten menen hakemaan jo nyt yhden kupillisen ja otan suihkun jälkeen toisen. Täykkärit ja Sinkkuelämääkin tulee tänään, joten niitä varmaan katselen sängystä. Postailen varmaankin huomenna. Stay strong muruset ♥ !

Sunday

Oltiin tänään ikeassa. En siis lukenut kokeisiin, mutta kaikki läksyt kyllä tein. Syöny oon liikaa. Ruisleivän puolikas jonka päällä oli kalaa + valkosipuli ciabattan molemmat puolet lowfat-sulatejuustolla ja kurkulla. Niin ja pari kuivattua luumua sekä taas yliannostus laksoja. Nyt vaan odottelen noiden viimeisimpien vaikutusta, jotta saisin suurimmanosan tästä mätöstä ulos jo tänään, viimeistään sitten suihkussa. Huomenna syön varmaan luumuja/raejuustoo+ananasta/näkkäriä. En tiedä tarkalleen, mutta porukoitten kanssa en syö.

Huomenna on myös se terkkari. En tiedä miten onnistun valehtelemaan sille, että muka olisin syönyt koulussa. En syönyt kertaakaan edes sitä leipää, mutta en halua että siitä tulee mitään ylimääräistä säätöä. En mä aio tehdä mitään muutoksia elintapojeni suhteen, vaikka se terkkaritäti niitä tyrkyttääkin jokaisesta asiasta. Haluaisin sanoo sille, etten halua enään uusia aikoja. En vaan tiedä että miten. Enkä halua mennä huomenna siellä vaa'alle. Pelkään sitä lukua, varsinkin tänpäivästen mutustamisten jälkeen. Hyi olkoon.

Mun pitäisi myös miettiä, että mitä safkaa valmistelisin tässä tulevalla viikolla porukoille. Meillä ei ole tiistaina köksää, joten meidän pitää korvata se tekemällä kotona jotain ruokaa. Oon koittanu porukoiltakin kysellä että mitä ne haluais, muttei kumpikaan oo mitään ehdottanut. Haluaisin tehdä jotain oikeasti hyvää ruokaa, mutten vaan tiedä että mikä olisi sellanen mitä mäkin voisin syödä. Hankalaa. Jos jollain teistä sattuis oleen jotain kivoja reseptiehdotuksia (mahd.vähäkalorisia) niin olisin superkiitollinen. Ja sen pitäis olla myös joku sellanen, mikä vakuuttais köksänmaikan. Ei siis mitään kukkakaalia kasvisliemessä......

Nyt mä voisin mennä suihkuun. Sauna olis myöhemmin, mutta mulla on sellanen olo että haluan nyt suihkuun. Suihkun jälkeen ottaisin teetä tms ja koittaisin saada Norsun Nailoneissa luettua. Sitä on vielä pari lukua jäljellä. Otin niihin kumpaankin kirjaan lisää aikaa, joten eräpäivä on vasta kaikkien näitten kokeitten jälkeen. Haluaisin myös mennä tänään aikasin nukkumaan. Se terkkarikin on siis heti sillon kahdeksalta kun meen kouluun.

Joo, nyt on pakko mennä. Ällöttää liikaa, haluan ne ciabattat pois mun sisältäni. Teen tänään vielä lisää lihaskuntoa, vaikka aamulla teinkin jo sen pakollisen määrän. Pitää myös kattoo huomiset vaatteet valmiiks. Haluaisin myös jutskailla SL:n kanssa vielä tänään.....

Tavallaan jokainen on surullinen

Tunnen erityistä mielihyvää muussatessani mahanesteessä olevia makarooneja ja jauhelihaa (ja sitä ruisleipää jonka piti kattaa koko päivän syömiset, ja niinhän se kattoikin ennen kun meikäläisen pääkopassa flippas) suihkun lattiaa vasten. Joku voisi pitää hieman kieroutuneena sitä, että ensin tungetaan ruokaa kaksinkäsin suuhun ja tuntia myöhemmin niitä revitään samaa kautta ylös kun mistä ne menivät alas. Siitä suoraan viemäriin, pois näkyvistä. Ei niitä koskaan ollutkaan, ei ainakaan minun lautasella. Ehkä mä oikeasti olen hullu, mun pään sisällä on ikioma friikkisirkus avoinna 24/7. Jumalautsi mikä voittajafiilis.


Nyt on kurkku kipee ja heikottaa. Mia-sessioinnin jälkeen makasin suihkun lattialla reilu 10min ja annoin veden valua pitkin tätä ällöttävää valaan vartaloa. Varmasti mut oli sekoitettavissa johonkin hylkeeseen maatessani sillä laattalattialla. Nousin ylös vasta kun kaikkiin luihin alko kolottaan niin perkeleesti ettei mikään asento ollut hyvä, ja kun vesikään ei enään mennyt tarpeeksi kuumalle.

Ei menty tänään tampereelle. Oon ollu himassa koko päivän siitä asti kun tulin koulusta. En ole siltikään saanut tehtyä läksyjä, saati sitten luettua kokeisiin. Huomenna olisi pakko. Tänään pitää tehdä vielä vatsalihaksia yms. Punnerruksia tein jo aiemmin, mutta vielä pitää tehdä lisää. Huomenna haluaisin myös päästä kauppaan. Haluan pepsi maxia, raejuustoa ja ehkä riisikakkuja. Riisikakkuja siis mikäli tulen siihen tulokseen ettei niissä ole liikaa kaloreita. Luumuissakin alkaa olla jo liikaa. Miellän nykyään liikakaloreisiksi lähes kaikki sellaiset missä on kolminumeroinen luku 100g kohti, varsinkin jos se ensimmäinen alkaa jollain muulla kuin ykkösellä. Kuitenkin pepsiä ja raejuustoa olisi saatava. Kurkku ja funlightitkin on lopussa.

Laitoin tänään tongue webbiin korun takaisin. Tein sen itse ennen kun otin kielikorun, eikä porukat vieläkään ole tietoisia asiasta. Se reikä ei kuitenkaan ollut vielä mennyt umpeen, joten laitoin siihen korun takaisin. Aika härön näköinen kielikorun kanssa, mutta olkoon. Nyt mulla on siis kolmetoista lävistystä, joissa on kaikissa jopa korukin paikoillaan. Tänään mulla oli muutenkin melko kaunis olo. Tai en tiedä, kauniimpi kuin yleensä. JL otti muuten toissapäivänä mun reidestä kiinni kaksinkäsin. Outoa oli se, että JL:n sormet ylettyivät koskettamaan toisiaan. Ja sillä on siis ihan normaalinkokoiset naispuolisen henkilön kädet.

Nyt voisin mennä keittämään kupillisen teetä ja sitten mennä nukkumaan. Väsyttää, mutta en halua herätä siihen että masu huutaa ruokaa joten pitää juoda paljonpaljonpaljon. Ja mulla on kylmä, joten haluan teetä. Voisin myös koittaa saisinko napattua laksoja mukanani yläkertaan. Mä muutenkin käytän lähes päivittäin yliannostuksella jotain laksatiivi-nestettä, joten onko ylimääräisistä laxoberoneistakaan loppupeleissä mitään haittaa.

Ja sulle Anonyymi, joka kommentoit edelliseen postaukseen, vastaus tulee seuraavaksi. Sairaaladieetti ei mulla toiminut. Mähän en siis pystynyt syömään sitä keittoa kun kaksi ekaa päivää, joten loppupäivinä jätin sen kokonaan pois. Olo oli kokoajan mitä kamalin, ja tuntu että kroppa pettää hetkenä minä hyvänsä. Paino putos kyllä sen pari kiloa viikon aikana, mutta se johtu tasan siitä etten syönyt lähes mitään. Suunnilleen yksi päärynä päivässä, vaikka ohjeissa ruokia oli paaaaljon enemmän. Mä otin siis oikeudekseni soveltaa niitä ohjeita, joten en tiedä että toimiiko se oikeasti. Toisilla varmasti toimii, mutta itse en varmaankaan aio yrittää ihan heti uudestaan. Niin kamala kokemus se oli, sekä henkisesti että fyysisesti. (:

Fat girls don't fly

En käynytkään vaa'alla. On liian iso olo, enkä halua kohdata sitä numeroa. Mua pelottaa aivan saatanasti että se on isompi kuin viimeksi. Vaikka kaiken järjen mukaan sen ei todellakaan pitäisi. Silti kaikki on mahdollista, enkä halua pilata tätä aamua liian suurella luvulla.

Mä haluan olla jo pieni ja ihana. Täydellinen keijutyttö, joka on täysin kosketeltamattomissa. Liiallisessa tuulessa lentoon lähtevä, kosketuksesta katkeava lasienkeli. Hauras ja kaunis, mutta silti niin vahva. Henkinen vahvuus, se on sitä jotain.

Mua ärsyttää. Miksei mikään tunnu riittävän ? Painavimmillani olin 61kg. Pituutta oli sillon 159,5cm. Olin kasilla, eli tästä on nyt lähes vuosi aikaa. En ollut tarpeeksi vahva tekemään asialle mitään. Itkin päivittäin ja en käynyt missään, koska en kehdannut ulkomuotoni takia. Mulla epäiltiin masennusta ja terkkari suositteli nuorisopsykologille menoa. En mennyt, vaan päätin selvitä yksin. Niinhän mä melkein teinkin ; pääsin suhteellisen hyvin yli isästäni (joka oli silloin alakuloisuuteni toinen syy ulkomuotoni lisäksi) ja aloin sosialisoimaan enemmän, vaikkakin silloinkin vain tiettyjen ihmisten kanssa. Päätin myös ottaa itseäni niskasta kiinni ja päätin että jonain päivänä olen kaunis.

Painaessani sen 61kg ja rapiat päälle, äitini lupasi kielikorun kunhan pudotan 6kg. Se ei uskonut että pystyisin siihen, ei kukaan uskonut. Mullakin katos usko aina kun sain pari kiloa pudotettua ja sitten ne tulivatkin takaisin. Jostain mä kuitenkin sain motivaatiota, ja paino lähti laskemaan. Sitten pari viikkoa ennen viime vappua, kieleni lävistettiin. 6kg painoa pudonnut, mutta se ei enään riittänyt. Mitä enemmän paino putosi, sitä enemmän aloin valehtelemaan syömisistäni. Heitin ruokia roskikseen ja sanoin olleeni jo syönyt. Ja kun söin, oksensin ne ulos. Oli kausia kun ahmin ja oksentelin ja kun en syönyt juuri mitään. Pyörryin ja jouduin ensiapuun. Se oli pikainen käynti, mutta lääkäri käski äitiä vahtimaan mua.

Nyt painan reilu 10kg vähemmän, enkä ole vieläkään tyytyväinen. Pituutta on siis sen tasan 160cm, vaikka luulin olevani pidempi. Olen kasvanut vuodessa siis huikeat puoli senttiä. Alin paino mihin pääsin viime vuoden puolella on siis se 43,2kg. Silloin aloin olemaan jo tyytyväinen. Sitten tuli joulu ja uusivuosi. Nyt painan varmaankin sen 48kg. Ja voi kyllä, se vituttaa aivan helvetisti. Mä aion pudottaa painoa sinne alle neljäänkymmeneen. Kunhan vaa'alla näkyy edes se 39,5 niin Betty on happyface. Mä vaan haluaisin olla tossa pisteessä jo nyt.......

Pikapost

Tästä nyt tulee vaan tämmönen pikapostaus. Ei ole oikeastaan mitään kirjotettavaa. Laitoin tohon sivupalkkiin tommosen painotaulukon. Se on nyt toistaseks kokonaan tyhjä, koska en tiedä paljonko painan. Voisin huomenna käydä vaa'alla, jotta saisin edes muutamaan ruutuun raksin. Mä en siis paina tuota viittäkymmentä, mutten silti viitsi laittaa siihenkään mitään merkkiä vielä.

Eilen söin sitten näkkärin juustolla ja kurkulla + pari nakkia. Nuo tulivat siis sen minimaalisen köksä-aterian lisäksi. Niin ja join kahvia, funlighttia ja vettä. Tänäänkin on syömiset mennyt ihan ok. Enemmän kuin eilen, mutta kuitenkin suht hyvin. Huomisen ruokailusta en vielä tiedä, joten sen näkee vasta huomenna.

Mennään varmaan M:n kanssa perjantaina tampereelle. En tiedä tuleeko N mukaan. M:n pitää mennä vaihtamaan housut ja mä haluaisin kanssa jotain uusia vaatteita. Olispahan ainakin tekemistä koulun jälkeen, ettei tarvis ihan koko iltaa himassa junnailla. Vaikka kyllähän mä tykkään kotona olla ; omassa maailmassa oman pääkoppani kanssa, love it.

Maanantaina se terkkari part 3. En ole siis yhtenäkään päivänä noudattanut niitä sen ohjeita. En ole lisännyt yhtäkään kauhallista ruokaa annoksiini. En ole tietääkseni lisännyt maitotuotteita mitenkään radikaalisti ruokavaliooni. En ole syönyt yhtäkään leipää koulussa, enkä myöskään ole korvannut sitä aamupalalla. Hyvä näin, luulis tulevan nopeemmin niitä rukseja tuohonkin sivupalkkiin.

Mun tekisi mieli teetä, mutten vielä viitsi mennä ottamaan. Voisin kyllä mennä nyt suihkuun ja sitten laittaa vedenkeittimen päälle. Sitten katsoisin salkkarit ja lukisin Norsua Nailoneissa. Siinä ei ole enään paljoa luettavaa, joten ajattelin jos saisin luettua sen nyt näinä parina iltana. Viikonloppuna pitäisi lukea kokeisiin, mulla on kirjojakin jo kotona. Jos perjantai menee tampereella, niin lauantain voisin koittaa pyhittää koulukirjoille. Tuskin mä kuitenkaan jaksaisin minnekkään muuallekkaan raahautua, joten voisinpahan käyttää nekin tunnit hyödykseni.

Kolmaskymmenes lukija, tervetuloa ! Hui kun teitä on jo paljon, tai ainakin enemmän kun koskaan osasin odottaa. Kiitos muruset ♥! (:

Tällänen mä oon, minkä luonnolleni mahdan ?

En mennytkään eilen M:lle yöks, kun sillä oli illalla treenit. Tuskin menen tänäänkään, en jaksa raahautua sinne. Oon varmaan siis kotona. Teen tota palapeliä yms. Otan vaan rennosti.

Syömiset on menny tänään suht hyvin. Köksässä söin siis n. 1 haarukallisen perunamuussia sekä toisen haarukallisen poronkäristystä. En tiedä tarkalleen, mutta lautaselle otin ruokaa suunnilleen kolmen haarukallisen edestä. Huomasin kuinka M ja JN katso mun lautastani, mutta kumpikaan ei sanonut mitään. Ne ei sanonut mitään, kun pyörittelin annostani lautasella edestakaisin ja piirtelin perunamuussilla ympyröitä. Välillä naukkasin haarukan kärjellisen ruokaa, mutta loput jäivät lautaselle. M tokaisi vaan että 'hienosti sotkettu lautanen, Betty' ja näytti peukkua vittuillakseen. JN tokaisi olevansa samaa mieltä. En vastannut mitään, tuijotin vaan eteenpäin ja purin huultani. Asiasta ei myöhemmin keskusteltu sanallakaan.

Liikassa oltiin taas luistelemassa. Meillä on tässä jaksossa 2 x 1h, tänään siis tunti ja perjantaina tunti. Ehdittiin olemaan 12min jäällä, koska matkaan ja luistimien vaihtoon meni vitusti aikaa. Perjantaina meillä on liikkaa koululla, eikä kuulemma tarvita mitään varusteita mukaan. Saa nyt nähdä että mitä se maikka meille on keksinyt. Ens viikolla on luultavasti tanssia kundien kanssa, mikäli liikkamaikat saa yhdessä sovittua asian.

Meillä on enskuussa joka viikko ainakin yksi koe. Bilsaa, fyssaa, matikkaa, enkkua, äikkää... Perkele, ei yhtään huvittaisi lukea niihin. Viikonloppuna olisi pakko aloittaa ainakin fyssa ja bilsa. Enkku ja matikka menee lähes itsestään. Äikkäkin on suhteellisen helppo, mutta varmuuden vuoksi pitää siihenkin lukea. Ne kirjastonkirjatkin pitäis lukea. Lainasin ne kaksi uudestaan, ja eräpäivä on 16.2.

Ja sitten ihmissuhteisiin. SL on kuulemma ihastunut muhun. Voi perkele, miksi? Asiasta tietää O , S , SL ja nyt mä. Mutta O ja SL ei tiedä että mä tiedän. O siis kerto S:lle, ja S kerto mulle kun lähin koulusta kotiin. SL sitten ilmeisesti vihjaili jotain niillä viikonlopun keskusteluilla. Mä mietinkin, että minkä ihmeen takia se hoki kokoajan mun olevan kaunis, ja miksi se linkitti biisejä joissa on samat lyriikat. Selvis sitten sekin.

Ja nyt mun pää on vielä enemmän sekaisin. Mä en tiedä kuinka kauan tuo SL:n ihastus mua kohtaan on kestänyt. Tai että oliko se olemassa jo silloin kun SL otti musta ja JT:stä niitä pusukuvia siellä synttärikemuissa. Mä myös haluaisin tietää että mitä JT ajattelis jos tietäis SL:n tunteista mua kohtaan, vai ajattelisko se yhtään mitään. Mä voin meinaan myöntää että kyllä mua vituttais aivan helvetisti jos JT:llä tulis jotain juttua vaikka M:n kanssa. Miten mä saan aina itteni mitä oudoimpiin ihmissuhde-sotkuihin ? Tää on perseestä. SL ja JT on kuitenkin ollut kavereita jo niin kauan, enkä mä halua meidän luokkaa enempää sekaisin. En myöskään ymmärrä että mitä SL mussa näkee...........

Please, don't leave me alone, not right now

Tää on taas tällänen ilta. Mä tarviin jonkun, joka ymmärtää. Jonkun jota vasten itkeä ja purkaa pahaa oloa. Mä tarviin jonkun kertomaan, että riitän tälläsenä. Mä haluan olla tärkeä jollekkin, ja tuntea olevani rakastettu. Mä haluun käpertyä jonkun kainaloon ja nukahtaa siihen. Nukkua vaan, ja antaa maailman kadota ympäriltä.

Kurkkuun sattuu ja mahakin on kipeä. Haistan oksennuksen. Mä myös maistan sen suussani edelleen. Maha on vieläkin turvoksissa ja mua ällöttää. Ei varmaankaan kaikki tullut ulos, mutta aamupalalla syötyjä kurkunpalasia olin silti näkevinäni. Se epämääräinen kasa suihkun lattialla oli ihan järkyttävän suuri. Miten helvetissä ihmiseen voi mahtua niin paljon ruokaa, en käsitä.

Menen huomenna M:lle yöks. En halua olla yksin, se ottaa mut luokseen evakkoon. Ei M täytä sitä tyhjiöö mikä mun elämässä on, mutta se helpottaa tilannetta. Niin ja M-rakas, jos sä luet tätä niin kerro se mulle, en mä suutu. Mä haluaisin niin kovasti kertoa, että oksentelen edelleen satunnaisesti, mutten mä uskalla. Sä luulet että olen lopettanut, enkä halua tuottaa pettymystä.

Loppuhuipennuksena voinen kertoa että mulla on ikävä JT:tä....