maanantai 31. tammikuuta 2011

Tell me what do you see when you looking at me?


Aamulla pikainen käynti terkkarilla. Se kysy että miten meni koulusyömiset viimeviikolla. Sanoin syöneeni ke-pe leipää, mutta maanantaina unohdin ja tiistaina oli köksää juuri ennen ruokailua. Se usko kaiken ja sano että pitäisi jatkaa tällä ja seuraavallakin viikolla samaa settiä. Tai itseasiassa aina ja ikuisesti, aamen. Se anto mulle uuden ajan 14.2. , ja sillon on luvassa vaa'alle nousu,  kun aikaa on kulunut vähän enemmän viime painon katsomisesta. Mun on pakko olla saavuttanut jo vähintään se neljävitonen sillon. Tuolloinhan on siis ystävänpäiväkin kaikenlisäks...

Mun mahaan sattuu. Nälkä. Oon syönyt tänään kuivattuja luumuja alle 100g. Eilen söin suurimman osan siitä 200 gramman pussista ja tänään loput. Faijapuolelta jos kysytään, niin luumujen lisäks Betty söi pari näkkäriä. En mä kyllä haluaiskaan syödä mitään, mutta tän tunteen mä haluan pois. Pitää varmaan mennä kohta lämmittämään funlighttia. Pepsi maxiakin on vielä neljä litraa jääkaapissa. Porukat osti mulle lauantaina 8 litraa, ja kaks kappaletta kahen litran pulloja on mennyt. Kaksi siis vielä jäljellä.

Huomisia ruokailuja en ole vielä edes miettinyt. Se riippuu osittain myös ihan porukoista että mitä mä suuhuni tungen. Määrän toki voin päättää lähes kokonaan itse, mutta ruokapuolta en. Tai voisin, mutten halua tuottaa niille nykyistä suurempaa tuskaa käytökselläni. Anteeksi äiti-rakas, etten ole sellainen tytär kuin mitä ansaitsisit.

Tänään en käynyt vaa'alla, enkä tiedä käynkö huomennakaan. Keskiviikkona viimeistään, ja toivon että sillon saisin myös uuden ruksin sivupalkkiin. Huomenna on se köksä peruttu, joten voin nukkua pidempään. Ihanaa. Tänään haluan kuitenkin aikaisin taas nukkumaan. Menen varmaan salkkareitten jälkeen suihkuun ja sitten otan sitä funlighttia. Tai sitten menen hakemaan jo nyt yhden kupillisen ja otan suihkun jälkeen toisen. Täykkärit ja Sinkkuelämääkin tulee tänään, joten niitä varmaan katselen sängystä. Postailen varmaankin huomenna. Stay strong muruset ♥ !

1 kommentti:

  1. tunnen tuota samaa tunnetta, äidistäni siis. pyydän häneltä jatkuvasti anteeksi etten ole sellainen helppo ja vaivaton lapsi, vaan aiheutan niin paljon murhetta perheelleni. tsemppiä <3

    VastaaPoista