lauantai 1. tammikuuta 2011

Then tell me how ugly I am, but that you'll always love me


Ensimmäinen annos rasvanpolttokeittoa vedetty kurkusta alas. Tein virheen ja soseutin sen annoksen tehosekottimella. Tuloksena vahvasti oksennusta muistuttava sörsseli, nam. Ohjeiden mukaan voisin syödä vielä yhden hedelmän (päärynä) , mutta kello on yli kuusi. Täytyy nyt katsella että millasia vaikutuksia toi keitto mun kropassani saa, ja että pitääkö mun syödä vielä se päärynä kellonajasta huolimatta. Vettäkin pitäisi juoda vielä about 2,5 litraa.

Aamulla oli niin helvetin moinen hedari ja tuntu kun kropassa ei olis tuntoa. Jalkoja jomotti ja piti vaan makoilla paikoillaan. M ja S nauro heti kun näki mun kuntoni aamulla. Mutsikin kysy että 'onks sulla yhtä huono olo kun miltä sä näytät, saatana ku haudasta noussu' , heti kun mentiin M:n ja S:n kanssa alakertaan. Ne halus aamupalaa, mä otin särkylääkettä ja ananas-tuoremehua. Sitten menikin lähes loppupäivä nukkuessa.

M muuten eilen sano, että sille on tärkeintä se että mulla on kaikki hyvin. Sitä ei kuulemma kiinnosta omat asiansa tai se että miten se itse voi, kunhan vaan mä voin hyvin. Hullu nainen se on, mutta saatanan ihana ♥! Tossa sen oikeesti huomaa että kuka se ihminen on kenen takia jaksaa porskuttaa päivästä toiseen. M on mun elämäni valopilkku, ilman sitä mä en jaksais. Ja niin on S:kin tositosi tärkeä, mutta M kai vielä enemmän. S:n kanssa ollaan alettu erkanemaan toisistamme, nykyään meitä yhdistävä tekijä on lähinnä laihdutus. Joo, S:llä on jonkun asteisia sh-oireita, ja terkkari ilmotti sen ravitsemusterapeutille.

Mullakin on se terkkari sillon 11. päivä, ja heti klo 10:00. Perkele, mitähän siitäkin tulee. Mä sanon vaan että alotin polkemaan kuntopyörällä yms ja jätin herkuttelun sinne edelliseen, lihavampaan, elämään. Uskokoon tai ei, ei ole mun ongelmani. Tai no itseasiassa onhan se, varsinkin jos mäkin joudun jonnekkin kallonkutistajalle. En halua, en halua. No mutta toisaalta, jos mun paino ei putoa hirveitä määriä, niin mähän olen täysin terveellisen typykän muotissa. Normaalipaino, vittusaatana. Tosin normaalipainon alaraja, tositosi lähellä alipainoa. Niin, ainakin eilen oli.

2 kommenttia:

  1. kiitos paljon kommentista♥

    muista kuitenki, et lopetat sen dieetin, jos tuntuu ettei pysty. kokeilet jotain toista, kuhan et näännytä ittees hengilt sillä.

    joo, unet on aika jännii joskus :D aamulla ei toisaan aina tiiä, että oliks se nyt totta vai häh...

    totta, patonki jääköö viimevuoden puolelle, uusi vuosi (: tsemppiä sullekkin!

    ps. todellakin suosittelisin, et kerrot mahollisimman vähä sille terkkarille. se ottaa kaiken niin vakavissaa, mielummin vähättelet vaa, mut kannattaa sanoo jotai, koska muute se ei usko.

    mä oon joutunu psykologille, mut tajunnu, et jos mä istun siel tunnin viikos, ei se voi mua estää tekemästä tätä. eihän se pysty siihen, en mä parane, ellen mä ite halua sitä

    VastaaPoista
  2. voi sun kanssas :( lohdutan sua sillä, että joudun itse lääkärille jo 10. päivä klo 9... Samat tarinat kuntopyöräilystä, my friend. :)

    Tsemppiä! <3

    VastaaPoista