Ethän sä ikinä kadota tuota katsetta ?

Taas tän viikonlopun aikana oon saanut huomata kuinka ihania ihmiset osaa olla. Tää kyseinen kundi, sanotaan vaikka SL, on mun kanssa samalla luokalla. Se on siis yks JT:n parhaimmista kavereista, ne oli ala-asteellakin samalla luokalla. Me juteltiin SL:n kanssa yhteen vaiheeseen tosi paljon, mutta sitten se loppu. Nyt kuitenkin meistä on tullu taas hyviä kavereita, ja juteltiin internetin ihmeellisessä maailmassa eilenkin lähes koko päivä. Perjantaina oli sama homma. Molempina iltoina mentiin kumpikin vasta kolmen aikaan nukkumaan, kun kummallakin alko jo uni tehdä tuloaan.

SL sano ettivänsä muhun liittyviä biisejä. Linkkeinä tuli siis Zen Café - Todella kaunis , Juha Tapio - Kelpaat kelle vaan , Jore Marjaranta - Pieni ihminen (sanat kuulemma kuvaa täysin mua, olin ihan mielettömän otettu tästä linkistä ! ) , sekä Johanna Kurkela - Ainutlaatuinen (joka myöskin sai mut melkein itkemään..... ) . Linkeissä siis lyriikat, ei biisit.

Sanoin sitten myöhemmin eilen yöllä SL:lle että kuuntelen tota Johannan biisiä. Sitten se sano vähän ajan päästä että 'ethän sä ikinä kadota tuota katsetta, kaunis pieni ihminen sä olet ainutlaatuinen... täähän kertoo Betty iha suoraan susta'. SL sano myös kaikkee muuta tollasta. Tai se kehu mua tosi paljon. En kyllä ymmärrä että minkä takia, mutta eipä siihen varmaan mitään erikoisempaa syytä tarvitse olla. Ihana poika se on jokatapauksessa. Ihan mahtavaa että tollasia ihmisiä löytyy. Käytiin me myös keskustelua mun ulkomuodosta. Kuulemma painan kymmenen kiloa ja mun vaaleenvihree perhosnapakoru paistaa kivasti kuihtuneesta masusta. Justiinsa nii, ainakin melkei.....

Tänä viikonloppuna mä oon myös syönyt arkipäiviä enemmän. Ei tääkään mitään armotonta ahmimista ole ollut, vaan ehkä enemmänkin sellasta normaalia syömistä. Enkä mä jaksa siitä masentua. Todennäköisesti syön kuitenkin taas tulevan viikon arkipäivät puuroa tms, joten eipä painon pitäisi nousta. Ja en siis ole saanut niitä easy diet-keittoja. Ne on loppunut niistä molemmista kaupoista missä niitä tässä meidän kaupungissa myydään. Puurossa on vähemmän kaloreitakin kun niissä, joten ei se hirveesti haittaa etten niitä nyt vielä saanut.

Enkä mä aio huomenna syödä koulussa edes sitä leipää. Enkä aio muinakaan päivinä. Ei kukaan mua voi pakottaa, kun en itse halua. Ei mulla ole nälkä koskaan koulussa, joten miksi vaivautuisin mutustamaan pelkkiä kaloreita. Ei onnistu. Jatkan normaalia elämää, sanoo se terkkaritäti mitä tahansa. Ei jaksa kiinnostaa, omapa on elämäni. Omatpa on valintani. Ja kun en mä ole edes niin kauhean alipainoinen, että ruokailujen skippaamisesta mitään haittaa olisi. Ja enhän mä ole vielä edes saavuttanut sitä mun tavoitetta, jonka kyllä tulen vielä saavuttamaan.

Taas yksi uusi lukija, tervetuloa ! Teitä on kohta jo 30, vau ! En olis ikinä uskonut että kukaan alkaa lukemaan tätä blogia, joten kiitos teille ihanaisille ♥ (: Mä menen nyt lämmittämään funlighttia ja väsäämään palapeliä. Palaillaan huomenna, toivottavasti. Stay strong, beauties ♥!