Fresh start, once again

Ei tästä tuu näin yhtään mitään. Ei onnistu. Vituiks meni tääkin viikonloppu. Olen lihonut, ja huomenna terkkarilla pitäisi mennä vaa'alle. En mä halua tietää sitä lukua. En varsinkaan kun olen niin turvoksissa kaiken hiilarimätön takia. Ei kiva ollenkaan.

Senpä takia mä nyt ajattelin tehdä kokonaan uuden alotuksen sillon kun tää blogikin täyttää vuoden. Sitten saan myös hyvin selville sen, että missä ajassa saan painoa putoamaan minkäkin verran. Alan myös kirjottamaan joka päivä painoni ylös siihen mun ylisöpöön Helinä-Keiju vihkoseen, joka on jäänyt vähän unholaan.

Alan syömään taas wokkivihanneksia ja raejuustoa. Alan myös taas punnitsemaan kaiken missä on ilmotettu kalorimäärät 100g kohden, ja merkitsen kalorit ylös. Aloitan myös totaalisen herkkulakon alusta, koska sekin on nyt kussut ja pahasti. Siihen tulee nyt siis taas kaikki suolatikkuja ja roskaruokia myöten. Tosin funlightista tehtyä mehujäätä mä voin ottaa, koska sehän on periaatteessa sama kun joisin sitä. Mitään muita mehujahan mä en oikeestaan juokkaan, paitsi joskus harvoin tuoremehua.

Perjantaina oli kivaa. Ei menty N:lle, kun sen mutsi lähtikin vasta lauantaina himasta. Oltiin meillä. Minä, S, M, JL ja N. Illemmalla tuli sitten pari kundiakin tänne. Meitä oli loppujenlopuksi yhdeksän. Laulettiin karaokee, pelattiin juomapeliä ja muuten vaan hengattiin. Viina virtas ja tupakka palo. Aamulla oli kyllä sen tuntunen päänsärkykin, että ties kyllä ettei pelkkää vettä tullut juotua. Kuvamateriaali todistaa myös paljon.

Käytiin N:n kanssa henkeviä keskusteluja mun huoneeni lattialla. Ollaan siis tunnettu 4lk:sta asti, ja oltiin joskus parhaita kavereita. Sitten tuli riitoja, eikä meistä koskaan enää tullut niin läheisiä. Mutta kuitenkin. N kysy että onko mulla vielä tunteita JT:tä kohtaan. Mun ei tarvinnut sanoa mitään, ennenkun N sano näkevänsä sen musta. Se sano näkevänsä sen siitä, miten mä katon JT:tä ja miten mä käyttäydyn kun se on samassa tilassa. Vaivaantuneesti, jep.

N kysy että mikä mua siinä mun ja JT:n jutussa pelotti. En mä osannut selittää, kun en itsekkään tarkalleen tiedä. Kyllä me molemmat pohdittiin sitä, että johtuiskohan se mun isästä. N sano myös, että voin kertoo sille ihan mitä tahansa. Se sano että mä voin luottaa siihen edelleen, kaikesta tapahtuneesta huolimatta. Se sano olevansa huolissaan musta. Se on kuulemma itkenytkin mun takia, koska huoli on niin suuri. Se kuulemma huomas ettei kaikki ole hyvin heti kun aloin laihtumaan. Omituista. En mä koskaan tajunnut että N tajuaa. En mä pysty vieläkään ymmärtämään sitä, miten kukaan on huomannut. Mullahan on kaikki ihan hyvin, kaikilla on pieniä huolia....

Kyllä mä olisin halunnut kertoa N:lle kaiken. Mä haluaisin uskoa sitä, kun se sanoo että voin luottaa siihen. Totta helvetissä mä haluaisin ! Mä en vaan uskalla. En mä haluaisi pitää kaikkea sisälläni, koska mua pelottaa että tuun oikeesti hulluks omien ajatuksieni kanssa. Mä haluaisin jonkun jolle kertoa aina kaikki mieltä painavat asiat. Joo, onhan mulla M, mutta sillekkin voisin puhua enemmän. Se kertoo mulle aina, kuinka tärkee mä sille olen. Se kyselee miten terkkarilla on mennyt, ja mistä mä sen kanssa puhuin. Mä kerron osan totuudesta, mutta osan jätän kertomatta. Mua hävettää kertoa joitain niitä asioita, koska mua pelottaa että mut tuomitaan. Mua pelottaa, että mut hylätään jos kerron kaiken.

Huomenna ystävänpäivä. Tukioppilaat on järjestänyt ystävänpäivä-radion. Se on just sillä tunnilla kun mä olen terkkarilla. Vituttaa. Vaikka tuskin siellä mulle mitään oliskaan, ei mulle niitä ystävänpäivätoivotuksia sinne aulassa olevaan laatikkoon ole laitettu. En usko ainakaan. Kyllä mä silti haluaisin olla kuulemassa niitä, kun siinä ohjelmassa on muutakin kun toivotuksien lukemista. Toivottavasti siellä terkkarilla ei mene koko tuntia. Voisin kyllä sano sille että haluaisin tunnille, jos se vaikka sitten kirjottais mulle uuden ajan jos on tarvetta. En halua istua siellä huomenna koko tuntia, varsinkaan kun se on just se klo 12-13 välinen tunti.

Huomenna aamusta fysiikan kaksoistunti. Eka tunti saadaan lukea, toisella on koe. Vituiks menee varmaankin. Ei fysiikka ole mun juttu, en vaan ymmärrä sitä. Nyt väsyttää, taidan lähteä nukkumaan. Laittakaa vaan rohkeesti niitä ehdotuksia siitä juhlapostauksesta. Pitää nyt vielä miettiä että uskallanko laittaa sitä kuvaa. Stay strong, beauties ♥ !