Väsyttää, enkä jaksais edes kirjottaa mitään. Oon nyt nukkunut lähes koko päivän. Tulin koulusta kolmelta ja nukahdin lattialle, herättyäni valvoin tunnin kunnes taas menin pariksi tunniksi nukkumaan ja nyt äskön heräsin. Salkkareitten jälkeen menen suihkuun, ja mikäli väsyttää näin paljon vielä sen jälkeen niin menen nukkumaan. Aamulla koulu alkaa kymmeneltä, joten jos mä vaikka kerrankin saisin oikeasti nukuttua tarpeeksi pitkät yöunet.
Paasto sujuu hyvin. En voi väittää, etteikö tekisi yhtään mieli mitään syötävää. Ei kuitenkaan niin paljoa, että mä tän kesken lopettaisin. Tai jos tää kesken jää, niin se ei ole mun oma päätökseni, vaan äidin tms, joka ei vaan kestä katsella mun juomien litkimistä. Uskon kuitenkin, että mä näistä lopuista viidestä päivästä selviän. Ja tän viikon jälkeen uskoisin olevan helppoa syödä minimaalisia annoksia, kun kroppakin olisi jo pikkuhiljaa taas tottumassa. Polttakoot saatana nää vararavinnot ensin, niin sitten voidaan tunkea lisää ruokaa jätemyllyyn!
Tänäänkään en ole syönyt niitä oikeita annoksia. Koko päivä on mennyt vedellä (myös kivennäisvesi) , ja parilla huikalla paastoteetä. Reilusti yli puolet jäivät siis kuppiin sillon kun nukahdin lattialle, ja oli kylmää kun heräsin. Koulussa jouduin taas vetämään särkylääkkeitä naamaan, jotta selvisin hengissä pari viimeistä tuntia. Mua pelottaa, ettei nuo nykyisetkään lääkkeet enään auta. Jouduin nimittäin ottamaan tänäänkin kaksi, vaikka aiemmin on riittänyt vain yksi. Ja eilenhän mä vedin ne kolme 600mg ibumaxia, ja omat lääkkeet on vielä vahvempia. En mä kuitenkaan aio mennä sinne koululääkärille valittamaan, että kirjoittaisi vahvempia reseptejä.
Koulussa oli myös suhteellisen outoa. S selvensi mulle sitä eilistä keskustelua, ja selvis myös se että SL oli vääristellyt asioita, ja jättänyt myös osan kertomatta. S veikkas syyks sitä, että SL olis ite muhun niin ihastunut, että sen on pakko sanoa jotain tollasta jotta mä en enään olisi kiinnostunut JT:stä. S:n mukaan ne oli siis heittäny lähinnä läppää siitä, että olisin niin broken JT:n takia etten tule kouluun. Kyllä ne oli puhunut jotain, että mulla on jotain huolia, mutta ei mitenkään silleen negatiivisesti ollut asiasta keskustellut. En mä tiedä, JT oli ainakin ihan omituinen koko päivän. Tai sitten mä olin, en tiedä, voi olla niinkin. Ainiin, JT oli sanonut mua sosiaalivammaseks. Olin melko otettu kun kuulin siitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti