Funny when you're dead how people start listenin'

47,1kg. Perkele, sehän laskee. Hyvä niin. Silti mä haluaisin nopeampaa muutosta. Vaikka toisaalta ehkä tää vauhti on edes vähän pysyvämpi, niin ettei lauantain raflareissu tuo kaikkea takaisin. Hope not. Koitan kyllä siellä raflassakin valita jonkun ei-niin-rasvapommi-ruoan, mutta kun en vielä tiedä että minne me ollaan menossa syömään niin en voi varautua etukäteen. Toisaalta lauantaina on se boostipäivä, niin ehkä mun ei tarvitsekaan varautua mitenkään erikoisemmin.


Mä haluan jo shoppailemaan. Haluan kaikkia kivoja hameita ja paitoja, sukkahousuja ja neuleita, farkkuja ja alusvaatteita. Laukku ja rahapussikin pitäisi löytää. Ja jotain kivoja koruja, ehkäpä. Uudet kengätkin olis kivat, jotkut missä olisi korkeampi korko kuin nykyisissä. Kuitenkin vaatteet saa olla nyt lauantaina etusijalla. Tosin jos jotkut kivat kengät yms tulee vastaan niin sitten mietin edellistä lausetta uudestaan. En mä silti aio etsimällä etsiä uusia kenkiä. Me tehdään kuitenkin porukoittenkin kanssa varmaankin tämän kuun puolella shoppailureissu, jonka varmaan pyhitän sitten kengille ja laukuille. Nyt mun pitää vaan saada lisää söpöjä tyttömäisiä vaatteita, jotka sopivat kohta loistavasti mun keiju-lookkiin. Hihi. Toisinsanottuna kun mä ostan sellasia tietynlaisia vaatteita, niin mun on myös pakko kutistua jotta ne on nättejä.

Värjäsin tosiaan eilen hiukset. Nyt nää on enemmän mustat kun ruskeat. I like. Perjantaina on kampaaja. Mulla alkaa nyt siis todellinen ulkonäön ehostuskausi. Musta tulee kaunis. Mä kutistun pieneksipieneksipieneksi, ja sen kauneuden viimeistelee täydelliset hiukset ja vaatteet. Naamastakin ehkä tulee kaunis kunhan vaan nää pullaposket saa pois. Luonteestakin tulee kauniimpi. Mä en halua että kukaan pääsee koskettamaan mua, kukaan ei voi enään satuttaa. Tai mä en aio näyttää sitä jos joku satuttaa. Tänä vuonna musta kuoriutuu täysin uusi Betty ; vahvempi kuin ikinä, kauniimpi kuin ikinä.